Tänä syksynä vuosittaisen sijoitussuunnitelman laatiminen on poikkeuksellisen mielenkiintoista. Koronaviruspandemian aiheuttama talouden pysähdys on ollut ennätysnopea ja syvä. Ovatko talouden perusteet muuttuneet kriisin seurauksena? Miltä näyttävät seuraavat vuodet sijoitusmarkkinoilla?

Teksti Tomi Viia, OP Ryhmän vakuutusyhtiöiden sijoitusjohtaja
Kuva Aleksi Humalainen
Julkaistu 30.9.2020

Osakemarkkinoiden toipuminen kriisistä on ollut hämmästyttävän nopea, vaikka kurssit ovatkin hermoilleet viime viikkoina. Tämä on johtunut osin siitä, että talousdata ja yritysten tulokset ovat ylittäneet markkinoiden odotukset. Osakkeiden arvostustasot ovat nousseet korkealle, mutta sijoitusvaihtoehtojen puute on ajanut pääomia osakemarkkinoille. Tuottohakuisen sijoittajan vaihtoehto osakkeille on hajauttaa varojaan epälikvideihin omaisuusluokkiin. Tämä on kuitenkin hidasta ja usein kallista verrattuna listattuihin osakkeisiin.

Jos talouden toipuminen jatkuisi kuin oppikirjassa, pitkien korkojen pitäisi seuraavaksi nousta. Näin ei ole kuitenkaan vielä käynyt. Korkojen odotetaan nousevan Yhdysvalloissa, jossa talouskasvu ja inflaatio yleensä kiihtyvät ensin. Euroopassa korkojen nousua ei ole odotettavissa pitkään aikaan. Kriisistä toipuminen on hidasta eikä nopeaa talouskasvun vaihetta ole näköpiirissä.

Koska koronaviruksen aiheuttama talouskriisi on ollut ulkopuolisen, ennakoimattoman tekijän syytä, valtioiden ja keskuspankkien on ollut helppo lisätä raha- ja finanssipoliittisia toimenpiteitään nopeasti. Eurooppa on matkalla kohti fiskaaliunionia, eikä keskuspankkien likviditeetille näy loppua. Poliittiset erimielisyydet Yhdysvalloissa estänevät uuden elvytyspaketin läpimenon ennen presidentinvaalien ratkeamista.

Kiina on onnistunut koronaviruksen torjunnassa länsimaita paremmin. Talouden aktiviteetti Kiinassa on palautunut jo lähes vuoden takaiselle tasolle. Riippumatta siitä, kuka voittaa Yhdysvaltojen presidentinvaalit tänä syksynä, odotettavissa on, että Kiinan ja Yhdysvaltojen valtataistelu jatkuu. Tulevaisuuden talousjärjestelmä on siksi yhä enemmän kaksinapainen, mikä voi rajoittaa esim. suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia.

Ensi talvelle riittää myös muita murheita. Pandemian mahdollinen seuraava aalto pelottaa kaikkia. Sopimuksettomalla Brexitillä voi puolestaan olla pitkäkestoisia vaikutuksia manner-Euroopan kehitykseen. Lisäksi ilmastokriisin vaikutukset talouteen pahenevat vuosi vuodelta. Sijoittajat ovat perinteisesti olleet huonoja arvioimaan poliittisia riskejä ja niiden vaikutuksia.

Kriisi on antanut mahdollisuuden haaveilla myös uusista talousjärjestelmistä. Keskusteluissa ovat olleet mm. helikopteriraha, universaali perustulo sekä moderni rahateoria.

Epäilen, että koronaviruksen aiheuttama talouskriisi pystyisi muuttamaan nykyistä talousjärjestelmää radikaalisti. Tulevien vuosien talouskasvu jäänee hitaaksi ja yritysten tuloskasvun odotetaan olevan vain muutaman teknologiajätin harteilla. Positiivisessa skenaariossa valtioiden elvytyspaketit lisäävät tuottavuutta ja lopulta talouskasvua. Sillä välin sijoittajien on selviydyttävä keskuspankkien osto-ohjelmien ja matalien tuotto-odotusten ristiaallokossa. Siksi on todennäköisintä, että 2010-luvulla alkanut tuottojen metsästys jatkuu myös lähivuosina.

Kirjoittaja Tomi Viia toimii OP Ryhmän vakuutusyhtiöiden sijoitusjohtajana. Tomi on toiminut eri instituutioiden sijoitusjohtotehtävissä vuodesta 2002 lähtien.