Tekoälyyn liittyvät investoinnit puhuttavat sijoitusmarkkinoilla. Tuleeko tekoälyn avittama liikevaihdon ja tuottavuuden kasvu oikeuttamaan massiiviset investoinnit tekoälyn vaatimaan infrastruktuuriin? Kuinka lainojen riskilisät tulevat reagoimaan kasvaviin lainamääriin?

Yrityslainamarkkinoilla onkin nähty useita massiivisia lainojen liikkeeseen laskuja viimeisten kuukausien aikana, ja ne ovat kiinnittäneet huomiota paitsi määrien myös kompleksisuutensa takia.   

Tekoälyn käyttöönoton vaatimat investoinnit infrastruktuuriin ovat kokoluokaltaan massiivisia. Pelkästään konesalien osalta Morgan Stanley ennustaa globaalisti noin 3 000 miljardin dollarin investointitarpeita vuoteen 2028 mennessä. Lisäksi tarvitaan investointeja konesalien vaatiman energian ja muiden resurssien toimittamiseksi.

Perspektiiviä investointien kokoluokalle voi tuoda se, että koko Yhdysvaltain high yield -markkinan koko on noin 1 400 miljardia dollaria.

Aiheen keskiössä olevat teknojätit, eli niin sanotut hyperscalers-yhtiöt (Meta, Amazon, Microsoft, Oracle) ovat vahvaa positiivista kassavirtaa generoivia yhtiöitä, ja joidenkin ennusteiden mukaan ne pystyisivät kattamaan näistä konesali-investoinneista lähes 1 400 miljardia dollaria kassavirroillaan.

Jäljelle jäävä noin 1 500 miljardia dollaria jäisi velkamarkkinoiden, niin julkisen, yksityisen kuin vakuudellisenkin, lainamarkkinan rahoitettavaksi.

Tänä vuonna teknojätit ovat laskeneet liikkeelle julkisia yrityslainoja noin 120 miljardin dollarin edestä, mikä on yli neljä kertaa enemmän kuin aiempina vuosina keskimäärin. Ja tästä noin 80 miljardia dollaria on toteutunut nyt syksyn aikana.

Mitä yrityslainasijoittajan pitäisi tästä ajatella? 

Yrityslainasijoittajan näkökulmasta aiheeseen liittyy muutama kysymys.

Koko markkinan tasolla mietityttää, kuinka paljon yrityslainoja markkinaan tulee. Riittääkö näille yrityslainoille kysyntää nykyisillä, varsin matalilla riskilisien tasoilla? Vai vaatiiko tarjonnan vastaanotto uudelleenhinnoittelua toimialan tai jopa koko markkinan tasolla?

Yrityslainasijoittaja on kiinnostunut sijoituskohteensa kassavirroista, niiden ennustettavuudesta ja riittävyydestä, jotta velan hoitaminen ei vaarannu.

Nyt meneillään oleva tekoälyinfrastruktuurin rahoitus on tästä näkökulmasta haasteellista, koska näkyvyys on heikko siihen, mitkä teknologiat ovat voittavia.

Saadaanko teknojättien LLM-teknologialle, eli suurille kielimalleille, merkittäviä haastajia esimerkiksi vähemmän resursseja vaativista teknologioista? Eli kuinka paljon tekoälyyn tarvitaan infrastruktuuria ylipäänsä?

Kysymyksiä on herättänyt myös toimialaan liittyvät ristiinomistukset. Esimerkiksi siten, että yhtiö X omistaa yhtiötä Y, jonka suurin asiakas on yhtiö X. Tällaisten rakenteiden hinnoittelu on aina oma haasteensa.

Markkinan muutoksesta kertoo myös lokakuussa emittoitu yksittäinen laina, kun Metan ja private credit -rahasto Blue Owlin muodostaman yhteisyrityksen omistama Beignet Finance laski liikkeelle noin 27 miljardin dollarin suuruisen lainan.

Laina teki historiaa paitsi kokonsa myös innovatiivisuutensa osalta, siinä kun on piirteitä niin julkisesta, yksityisestä kuin vakuudellisestakin lainasta.

Lainan käyttötarkoitus on konesalin rakentaminen Ohioon, ja sen vakuutena on Metan maksamat vuokrat vuosina 2029–2049.

Velkamarkkinoita tarvitaan tekoälyinvestointien rahoittamiseen

Ikävä muisto historiasta on, että aina rahoitusinstrumenttien kompleksisuuden lisääntyminen ei ole johtanut sijoittajan näkökulmasta optimaaliseen lopputulokseen – päinvastoin.

Yksityisen velan (private credit) markkinaan näkyvyys on heikompi, ja vaikka siellä on tänä syksynä noussut pintaan useampiakin ”torakoita” (FirstBrands, Tricolor) oletus kuitenkin on, että kapasiteettia yritysten rahoittamiselle edelleen löytyy. Erot rahastojen välillä eittämättä kasvavat.

Yhtä kaikki, kaikkia velkamarkkinoita tullaan investointien rahoittamiseen tarvitsemaan.

Vaikka tekoälyn vaatiman infrastruktuurin rahoittamiseen liittyy haasteita, on selvää, että tekoäly tuo mukanaan positiivista potentiaalia taloudelle ja yhteiskunnille.

Tekoälyn käytön voidaan ennustaa parantavan yhtiöiden kannattavuutta ja siten myös velanhoitokykyä laajasti läpi eri toimialojen. Ja tämähän on myös velkasijoittajille mieluisaa.

Iso kysymys markkinoiden näkökulmasta on, kuinka kehityksen rahoitus järjestetään kestävästi ilman pääomien merkittävää häviämistä ja ilman, että toistetaan aiempia, erilaisten murrosten rahoittamiseen liittyneitä ongelmia.

Kun sijoittaja tekee kotiläksynsä sijoituskohteita analysoidessaan, ja historia mielessään, saataneen tämä murros kestävämmin rahoitettua.

Vastuunrajoitus

OP Varainhoito Oy (jäljempänä ”OP Varainhoito”) on OP Pohjolaan kuuluva sijoituspalveluyritys. Tämä OP Varainhoidon laatima materiaali on yleistä markkinainformaatiota ja markkinointimateriaalia, joka ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä, johon ei sovelleta kieltoja, jotka koskevat sijoitustutkimuksen levittämistä edeltävää kaupankäyntiä. OP Pohjolassa riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj. Esitys perustuu julkisiin lähteisiin ja informaatioon, joita OP Varainhoito pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä ja virheettömiä. OP Varainhoito tai sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa esityksen perusteella tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, joita esityksestä saadun informaation käytöstä mahdollisesti aiheutuu. Tätä esitystä ei tule pitää sijoitusneuvona, tarjouksena ostaa tai merkitä mitään arvopapereita, eikä kehotuksena yksittäisen sijoituksen toteuttamiseen.