Helsingin pörssi on kivunnut tänä vuonna 15 prosentin tuottoon, vaikka taustalla on väijynyt epävarmuus esimerkiksi Trumpin tullipolitiikasta. Miten Suomi onnistui tuotoissa ohittamaan maailman tunnetuimman osakeindeksin, ja mitkä tekijät voivat jatkossa siivittää tai jarruttaa Helsingin pörssin kehitystä?
Vuosi 2025 käynnistyi Suomen pörssissä vahvoista lähtökohdista ja kovin odotuksin.
Takana oli kolme haastavaa vuotta, joiden aikana vientivetoisen Suomen pörssiyhtiöiden tulokset heikkenivät, ja osakkeiden tuotot jäivät selvästi jälkeen – niin muun Euroopan kuin erityisesti USA:n osakemarkkinoista, joita on vauhdittanut teknologiayhtiöiden vahva menestys.
Talouden elpymisen merkit, analyytikkojen ennusteet vahvasta tuloskasvusta sekä matala arvostustaso loivat otollisen pohjan nousulle.
Lisäksi EKP oli kääntänyt kesällä 2024 rahapolitiikkansa suunnan, korot laskivat ja ostovoima vahvistui. Rauhan mahdollisuus Venäjän ja Ukrainan välillä kasvoi ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen Donald Trumpin virkaanastumisen ja lupausten myötä.
Pörssivuosi starttasi vahvasti: portfolioindeksi nousi maaliskuun puoliväliin mennessä 10 prosenttia vuoden alusta. Taivaalle oli kuitenkin kerääntynyt alkuvuoden aikana pilviä, jotka varjostivat vahvasti alkanutta pörssivuotta.
Keväällä markkinoilla koettiinkin voimakas korjausliike, kun Helsingin pörssi laski Trumpin huhtikuun alun tuontitulli-ilmoitusten jälkijäristyksissä 15 prosenttia huipuistaan ja alkuvuoden tuotto painui pakkaselle.
Silti elokuun puoliväliin mennessä pörssi oli palautunut pohjista 24 prosenttia, ja alkuvuoden kokonaistuotto osinkoineen oli jo 15 prosenttia. Taakse jää tuotoissa niin S&P 500 kuin Eurostoxx 600 -indeksit.
Alkuvuoteen on mahtunut kolhujakin
Kun menestyksekästä alkuvuotta peilaa nyt taaksepäin, niin on selvää, että täysin kolhuitta ei ole selvitty.
Trumpin tullien synkin skenaario ei toteutunut, mutta epävarmuus jäi ilmaan. Tämä on heijastunut talous- ja tuloskasvuennusteisiin, joita on leikattu vuoden edetessä.
Tällä hetkellä odotetaan viime vuoden kaltaista kehitystä – kasvu on peruttu. Myös kuluttaja on pysytellyt varovaisena, vaikka säästöjä on kertynyt ennätysmäärä.
Tilannetta kuvaa hyvin Suomen suurimman kaupan alan toimijan Keskon puolivuosikatsaus, jossa todettiin, että ” suhdanne elpymässä, mutta aiemmin ennakoitua hitaammin”.
Tämä heijastui yhtiön ohjeistuksessa niin, että liikevoittohaarukan ylärajaa laskettiin 5 prosenttia, erityisesti kuluttajan tunnelmia peilaavan Rakentamisen ja Talotekniikan kaupan vaisun kehityksen vuoksi.
Alkuvuoden nousun selittäväksi tekijäksi jää osakkeiden arvostustason muutos, kun rauhanponnisteluissakaan ei ole edistytty.
Helsingin pörssin eteenpäin katsova P/E-kerroin on noussut vuoden vaihteen 13:sta tasolle 16 – lähelle pitkän aikavälin keskiarvoa.
Jatkossa nousulle tarvitaan uusia ajureita
Helsingin pörssin nousu vaatii tulevaisuutta ajatellen uusia ajureita. Yksi niistä voi olla epävarmuuden poistuminen USA:n tuontitullien osalta. Heinäkuun lopulla Euroalueelle asetettu 15 prosentin taso on korkea, mutta tärkeää on, että epävarmuus tullien suuruudesta väistyi.
Merkittävänä uutena tekijänä Saksa ilmoitti maaliskuun lopulla historiallisista infrastruktuuri- ja puolustusinvestoinneista, jotka toteutuessaan avaavat suuria mahdollisuuksia erityisesti suomalaiselle konepaja- ja teknologiavientiteollisuudelle.
Ensimmäiset positiiviset vaikutukset näkyivät jo konepajayhtiöiden toisen vuosineljänneksen tuloksissa, kun Euroopan elpyvä kysyntä kompensoi Pohjois-Amerikan tulliepävarmuuden aiheuttamaa heikkoutta.
Lisäksi kesäkuussa NATO-maat sitoutuivat kasvattamaan puolustusmenojaan merkittävästi: vuoteen 2035 mennessä jäsenvaltioiden tulee investoida vuosittain 5 prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen ja turvallisuuteen.
Ensi vuodelle odotetaan vahvaa tuloskasvua – veturina vientivetoiset ja sykliset toimialat
Vaikka kuluvan vuoden tulosennusteet ovat laskeneet, ensi vuodelle odotetaan edelleen vahvaa tuloskasvua. Elvyttävien toimenpiteiden myötä ennusteisiin voidaan nyt suhtautua aiempaa luottavaisemmin.
Tuloskasvun vetureina nähdään vientivetoiset ja sykliset toimialat kuten metsä- ja konepajasektori sekä yhtiöt kuten Neste ja Nokia, jotka vastaavat lähes puolesta pörssin tuloksesta.
Myös finanssisektorin, joka tuottaa yli 30 prosenttia suuryritysvetoisen Helsingin pörssin tuloksesta, ennustetaan vakauttavan kehityksensä. Toisin kuin kuluvana vuonna, sen ei enää odoteta heikentävän tulosnäkymiä.
Yhteenvetona voisi todeta, että talous- ja tuloskasvu eivät ole kadonneet – ne ovat vain siirtyneet.
Elvyttävät toimenpiteet, matalampi korkotaso ja kauppapoliittisten jännitteiden helpottuminen luovat hyvän pohjan Suomen talous- ja tuloskasvulle.
Kuluttajien luottamus on vielä varovainen, mutta potentiaalia on – erityisesti, jos rauhanneuvotteluissa edistytään. Suomen osakemarkkinoilla on siis yhä paukkuja jäljellä.
Vastuunrajoitus
OP Varainhoito Oy (jäljempänä ”OP Varainhoito”) on OP Ryhmään kuuluva sijoituspalveluyritys. Tämä OP Varainhoidon laatima materiaali on yleistä markkinainformaatiota ja markkinointimateriaalia, joka ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä, johon ei sovelleta kieltoja, jotka koskevat sijoitustutkimuksen levittämistä edeltävää kaupankäyntiä. OP Ryhmässä riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj. Esitys perustuu julkisiin lähteisiin ja informaatioon, joita OP Varainhoito pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä ja virheettömiä. OP Varainhoito tai sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa esityksen perusteella tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, joita esityksestä saadun informaation käytöstä mahdollisesti aiheutuu. Tätä esitystä ei tule pitää sijoitusneuvona, tarjouksena ostaa tai merkitä mitään arvopapereita, eikä kehotuksena yksittäisen sijoituksen toteuttamiseen.
Teemu Salonen työskentelee OP:lla salkunhoitajana Suomeen sijoittavissa osakerahastoissa OP-Suomessa ja OP-Suomi Pienyhtiöissä. Hän on työskennellyt sell-side analyytikkona ja salkunhoitajana vuodesta 2000, ja OP:lla vuodesta 2011.