Yhdysvaltain presidentinvaalit käydään 5. marraskuuta, ja uuden presidentin tulisi astua virkaansa 20. tammikuuta. Vaalien asetelma on tälläkin kertaa erittäin tiukka republikaaniehdokas Donald Trumpin ja demokraattiehdokas Kamala Harrisin välillä.

Suuret vedonlyöntimarkkinat antavat tällä hetkellä Trumpin voitolle noin 60 prosentin todennäköisyyden. OP:n suuryritystutkimuksen mukaan lähes kaikki suomalaiset yritysjohtajat toivoisivat kuitenkin Kamala Harrisin voittoa‍. Sillä kumpi voiton lopulta vie, on vaikutuksensa talouteen ja jopa dollarin kurssin kehitykseen.

Talous on vaalien iso teema

Talous on näissä vaaleissa tärkeä teema. Markkinoilla on ollut paljon keskustelua siitä, selviääkö Yhdysvaltain talous inflaatiosta ja korkeista koroista tasaiselle kasvu-uralle pehmeällä laskulla. Viime aikoina talous on näyttänyt kestävyytensä. Pitkällä aikavälillä Yhdysvaltain taloutta tukevat dynaamisuus ja tuottavuuden kasvu, mutta sillä on myös haasteensa.

Julkisen talouden tasapaino on Yhdysvalloissa heikko. Tulevina vuosina tämä alkaa väistämättä näkyä valtion korkomenoissa. Julkisen talouden heikkous asettaa omat paineensa myös dollarille, joka on pysynyt vakaana viime vuodet.

Kummallakaan ehdokkaalla ei ole keskeisenä tavoitteena kohentaa julkisen talouden tasapainoa. Harris on luvannut veronkorotuksia, sosiaaliturvan laajennusta ja investointeja infraan. Trump on luvannut veronalennuksia, sääntelyn purkua ja tuontitariffeja. Molempien ehdokkaiden linjauksilla olisi sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia talouteen. Vaikka inflaatio on ollut iso haaste viime vuosien aikana, vaalilupausten perusteella kummastakaan ei ole inflaation taltuttajaksi.

Lyhyellä aikavälillä USA:n presidentinvaalien tulos aiheuttaa luonnollisesti markkinareaktioita. Tällä kertaa epävarmuutta liittynee siihen, miten nopeasti voittaja saadaan julkistettua. Lisäksi on hyvä huomioida, että presidentinvaalien ohella käydään kongressivaalit ja valitaan myös 34 uutta senaattoria. Näiden vaalien lopputulos heijastelee myös siihen, miten vahvan mandaatin uusi presidentti saa politiikalleen.

Yhdysvallat on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita

Minkä takia vaaleista kannattaa olla kiinnostunut taloudellisessa mielessä myös Suomessa? Yhdysvallat on tällä hetkellä Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita, ja esimerkiksi vuonna 2023 Yhdysvallat oli Suomen merkittävin vientimaa. Myös Suomen vaihtotase on reippaasti positiivinen Yhdysvaltojen kanssa.

Suomen vienti Yhdysvaltoihin on monipuolista sisältäen investointitavaraa, kemianteollisuutta, teknologiaa ja öljynjalosteita. Yhdysvaltojen merkitys kauppakumppanina on kasvanut etenkin Ukrainan sodan myötä: Venäjä on vientimaana poissa pelistä ja syventyvä puolustusyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on lisännyt myös elinkeinoelämän aktiviteettia. Samaan aikaan monet amerikkalaiset yhtiöt ovat lisänneet suoria investointejaan Suomeen.

Dollarin merkitys suomalaisten yritysten kaupankäyntivaluuttana on kasvanut. Suomen merkittävistä kauppakumppaneista suurin osa on maita, joiden kotivaluutta on muu kuin euro.

Miten dollari on elänyt edellisten vaalien jälkeen?

Markkinat ja dollari siinä mukana reagoivat hieman eri tavalla vuosien 2016 ja 2020 vaalituloksiin. Trumpin valinta vuonna 2016 nähtiin epävarmuutta ruokkivana, mutta markkinat kääntyivät kuitenkin nopeasti nousuun. Veronkevennykset Yhdysvalloissa ja Euroopan suhteellinen heikkous saivat dollarin vahvistumaan lopulta merkittävästi alun volatiliteetin jälkeen.

Vuonna 2020 markkinoiden suhtautuminen vaalitulokseen oli maltillisempaa. Biden nähtiin vakaana valintana, joka lopulta vahvisti osakemarkkinoita. Samaan aikaan odotettiin myös julkista elvytystä, mikä osaltaan vaikutti aluksi dollariin heikentävästi. Kauden loppua kohti alkoi näkyä Yhdysvaltojen talouden suhteellinen vahvuus, ja tällä hetkellä dollari on selkeästi vahvempi euroon nähden, kuin 2020 vaalien aikaan.

Trumpin kaudella valuuttojen vaihteluväli oli hyvin samantapainen, mutta tapahtumat etenivät eri syklissä. Kauden loppua kohden dollari tosin heikentyi selvästi.

Korkotasolla on suuri merkitys dollarin kurssiin

Tänä vuonna vaalitulosten lisäksi markkinamielenkiinto keskittyy keskuspankkien rahapolitiikkaan. Yhdysvaltain keskuspankki laski ohjauskorkoaan syyskuussa 50 korkopisteellä ja odotettavissa on, että rahapolitiikan keventäminen jatkuu.

Korkotasoilla on iso vaikutus myös valuuttakursseihin. Markkinoilla on tapana käyttää niin sanottua carry-tradea eli lainata rahaa matalakorkoisessa valuutassa, vaihtaa se valuuttaan, jossa on korkeampi korko ja lopulta sijoittaa. Mikäli korkotaso Yhdysvalloissa jäisi muita länsimaita korkeammaksi, ohjaisi tämä sijoitusvirtoja dollarimääräisiin sijoituksiin.

Vaaleista oman mielenkiintonsa tuo Trumpin mahdollinen suhtautuminen keskuspankki FEDiin itsenäisenä toimijana. Trumpia pidetään yleisesti kevyen rahapolitiikan kannattajana. Voisiko keskuspankin ja presidentin välillä muodostua ristiriitaa rahapolitiikasta?

Toisaalta Yhdysvalloissa on myös oma ongelmansa valtiovelan kanssa. Suomesta tuttu velkakeskustelu ei nouse niin voimakkaasti pintaan ehkäpä siksi, että Yhdysvalloilla on oma keskuspankki ja dollari on maailmalla tunnettu reservivaluutta. Entä jos valtionvelka jatkaa kasvuaan ja Yhdysvaltojen väestörakenne alkaa muistuttaa eurooppalaisia maita ja Japania? Mitä tapahtuu dollarille, jos keskuspankki alkaa taas painamaan rahaa?

Vaalien lopputulos tulee olemaan täpärä. Yhdysvalloissa kumpikin puoli kokee, että vaalien lopputuloksella on eksistentiaalinen vaikutus heidän elämäänsä. Pelissä ovat äänestäjästä riippuen amerikkalaisen elämäntavan olemassaolo tai demokratia. Samasta syystä vaalit kiinnostavat kaikkialla maailmassa. Oli kyseessä sitten poliittiset tai taloudelliset intressit, on Yhdysvalloilla merkittävä rooli maailmassa. Jäämme Suomessa jännityksellä odottamaan, miten lopputulos vaikuttaa talouteen ja Yhdysvaltojen rooliin Suomen kauppakumppanina.