Donald Trumpin vaalivoiton jälkeen nousussa ollut osakeindeksi S&P 500 saavutti huippunsa 19. helmikuuta. Maaliskuun 26. päivään mennessä osakemarkkinat ovat tulleet näistä lukemista noin 6 % alaspäin.  

Mitä tapahtui? Syitä löytyy sekä talouskehityksestä että geopoliittisista tekijöistä. 

Yhdysvaltain uusi hallinto on aloittanut vauhdikkaasti monella rintamalla. Heti virkaan astuttuaan Trump allekirjoitti monia presidentin asetuksia, ja hallintoon valittiin tarkasti presidentille lojaaleja toimijoita. Helmikuun puolivälissä puolestaan puolustusministeri Pete Hegsethin ja varapresidentti J.D. Vancen puheet saivat eurooppalaiset epäilemään transatlanttisen liittolaisuuden kestävyyttä sekä Yhdysvaltain tuen jatkuvuutta Ukrainalle. 

Yhdysvaltalaisten kuluttajien luottamus on heikentynyt ja voimakas inflaatio huolestuttaa yhä. Pörssissä korkeat arvostuskertoimet ja pelot voittojen kotiuttamisesta pitävät markkinat varpaillaan. Merkittävästi ovat vaikuttaneet myös Trumpille tärkeät tariffit eli tuontitullit. Hallinto on soutanut ja huovannut etenkin Kanadalle ja Meksikolle asetetuissa tulleissa. Hallinto on taipunut kommentoimaan, että sen toimet saattavat aiheuttaa lyhytaikaista kipua mutta vievän talouden kohti kukoistusta pidemmän päälle. 

Epävarmuus vaikuttaa myös dollarin arvoon 

Yhdysvaltain dollari on heikentynyt noin 5 % suhteessa euroon helmikuun alusta lähtien.  

Viimeisimmän talousdatan perusteella on syytä odottaa, että Yhdysvaltain keskuspankki Fed laskee korkoja tänä vuonna, mikä on heijastunut myös dollariin. Merkittävää on myös epäjohdonmukaisuus tullipolitiikassa. Ekonomistien konsensuksen mukaan tullit haittaavat talouskasvua. Trumpin talouspoliittisten neuvonantajien mukaan tulleilla voidaan kuitenkin vaikuttaa kauppataseeseen ja paikata veronkevennyksistä johtuvaa valtion verotuottojen alentumista. 

Dollarin arvoon Yhdysvaltain nykyhallinto suhtautuu jossain määrin ristiriitaisesti. Dollarin asema reservivaluuttana nähdään tärkeänä, mutta samalla sen katsotaan tuovan painolastia. Vahva dollari nähdään hyödylliseksi finanssisektorille mutta haitalliseksi teollisuudelle. Ennen kaikkea hallinto haluaisi tehdä ulkomaankaupasta tasapuolisempaa Yhdysvaltain näkökulmasta – ja erityisesti Kiinan kanssa.  

Hallinnon huoli valtion velkaantumisesta on sinänsä aiheellinen, koska valtion korkokustannukset kasvavat koko ajan kasvaneen velan myötä. Keinoiksi ulkomaankaupan tasapainottamiselle ja talouden vahvistamiselle on nähty sääntelyn vähentäminen, veronalennukset, hallinnon tehostaminen, tuontitullit ja neuvottelut Yhdysvaltain puolustustuen vastikkeellisuudesta.  

Villeimpänä ideana on ehdotettu ”Mar-a-Lagon sopimusta”, jossa neuvoteltaisiin koordinoidusta dollarin heikentämisestä merkittävien kauppakumppaneiden kanssa. Esikuvana toimii vuonna 1985 neuvoteltu Plaza-sopimus, jonka Yhdysvallat neuvotteli Ison-Britannian, Japanin, Länsi-Saksan ja Ranskan kanssa. Tuolloin dollarin arvoa onnistuttiin heikentämään, mutta samalla se nosti inflaatiopaineita Yhdysvalloissa.  

Dollarin reservivaluutta-aseman säilyttäminen ja samanaikainen heikentäminen on vaikeaa, minkä myös Trumpin taloudellisen neuvonantajatiimin vetäjä Stephen Miran on myöntänyt. Jos neuvottelupöytään päästäisiin, kumppanit olisivat tänä päivänä EU ja Kiina. Kummallakin on omat kamppailunsa kilpailukyvyn kanssa, eikä Kiina tule olemaan Yhdysvaltain puolustussateenvarjon alla. Toisaalta hallinnon aikaansaama epäluottamus Yhdysvaltojen instituutioihin ja kansainvälisen aseman heikentäminen itsessään saattavat heikentää dollarin reservivaluutta-asemaa. 

Varautuminen kannattaa aina 

Nopeat liikkeet ovat heijastuneet eurooppalaisten tuntemaan luottamukseen Yhdysvaltoja kohtaan.  

Voidaanko merkittävissä asejärjestelmissä enää luottaa Yhdysvaltoihin? Esimerkiksi Saksa on ilmoittanut tuntuvista investoinneista puolustukseensa ja eurooppalaiset puolustusteollisuusyhtiöt ovat olleet kovassa nosteessa. Saksan päätökset ovat näkyneet myös euroalueen pitkissä koroissa, jotka ovat nousseet ja vahvistaneet euroa. Sijoittajat miettivät myös varallisuutensa allokointia: sijoittaako korkeiden arvostustasojen Yhdysvaltoihin vai poliittisesti vakaampaan Eurooppaan? 

On hyvä huomioida, että suomalaiset yritykset käyvät dollarimääräistä kauppaa paljon muuallekin kuin vain Yhdysvaltoihin. Dollarin lisäksi markkinoilla on nähty liikkeitä myös Ruotsin kruunussa, joka on vahvistunut voimakkaasti euroa vastaan. Taustalla ovat Ruotsin talouden hyvä kasvunäkymät, vahva valtiontalous ja osakemarkkinoiden hyvä vire.  

Haastavassa markkinaympäristössä yritysten on mahdollista hallita valuuttamarkkinoihin liittyviä riskejä valuuttasuojauksilla. Kustannus valuuttasuojauksesta on yleensä suhteellisen pieni verrattuna siihen epävarmuuteen, mitä myös päävaluuttojen isoissa markkinaliikkeissä on nähty. 

Trumpin hallinto yrittänee saada läpi mahdollisimman monia tavoitteitaan ennen 2026 järjestettäviä välivaaleja. Kauden alusta päätellen markkinoilla tulee riittämään liikettä vastaisuudessakin. Epävarmuuden keskellä on hyvä huomioida, että vaihtelevaan ympäristöön on mahdollista varautua: sijoittajan kannattaa pitää hajautus mielessä ja ulkomaankaupassa valuuttasuojaukset tuovat ennakoitavuutta tuleviin rahavirtoihin.