OP:n suuryritystutkimuksen perusteella yritykset investoivat nyt erityisesti tekoälyyn. Samalla tulisi miettiä laajempia järjestelmätason kokonaisuuksia, millä voidaan parantaa myös kestävyyttä.

Teksti Kaarina Saramäki, ESG Lead, OP Ryhmä.
Julkaistu 27.1.2025

Kestävän liiketoiminnan siirtymään ei ennakoida OP Ryhmän suuryritystutkimuksen mukaan tekoälyn kaltaista kasvua, toki kestävyyteen on panostettu jo aiempina vuosina. Tekoälyn hyödyntäminen tarjoaa kuitenkin mittavat mahdollisuudet kehittää myös kestävää liiketoimintaa ja täten parantaa maailman tilaa. Tekoälyn avulla voidaan esimerkiksi lisätä energian ja materiaalien käytön tehokkuutta, optimoida resurssien käyttöä ja jätehuoltoa. 

Tekoälyä voidaan hyödyntää oikeastaan kaikilla toimialoilla ja kaikenlaisessa yritystoiminnassa nykyistä laajemmin. Tärkeää olisi miettiä esimerkiksi vain yhden järjestelmän osan energiatehokkuuden parantamisen sijaan laajempia järjestelmätason kokonaisuuksia. Organisaatioiden on myös tärkeää kehittää valmiuttaan viedä mahdollisuudet käytäntöön.

Moni yritys on käyttänyt ja käyttää runsaasti voimavaroja pakollisen kestävyysraportoinnin toteuttamiseen ja tarvittavan datan tuottamiseen. Jatkossa tekoälyä voitaneen monissa yrityksissä hyödyntää raportointiprosessin sujuvoittamiseen. Yksi iso mahdollisuus onkin tekoälyn hyödyntäminen kestävyysdatan käsittelyssä.

Tekoäly avuksi energiatehokkuuden, hankintaketjujen, liikenteen ja luonnon monimuotoisuuden tukemisessa


Tekoälyn hyödyntäminen energiatehokkuuden edistämisessä mahdollistaa energian käytön optimoinnin, päästöjen vähentämisen ja kustannussäästöt. Rakennusautomaatiossa tekoäly voi auttaa optimoimaan lämmityksen, ilmanvaihdon, jäähdytyksen ja valaistuksen reaaliaikaisen datan perusteella, mikä vähentää energiankulutusta ja lisää käyttäjien mukavuutta. Lisäksi tekoälyn avulla voidaan analysoida energiankulutuksen trendejä ja ennustaa tulevaa kysyntää, jolloin energiajärjestelmiä voidaan säätää ennakoivasti.

Tekoäly voi auttaa luomaan ratkaisuja energiaverkkojen optimoimiseksi, kuten kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen sekä sää- ja tuotantotietojen analysointi uusiutuvan energian tuotannon ennustamiseksi. Tekoälypohjaiset työkalut voivat parantaa verkon tehokkuutta ja luotettavuutta. Liikenteen energiatehokkuutta voidaan parantaa tekoälyn avulla esimerkiksi optimoimalla kuljetusreittejä ja sähköautojen latausjärjestelmiä, mikä vähentää polttoaineenkulutusta ja kustannuksia.

Kiertotalouden osalta tekoäly voi auttaa materiaalivirtojen optimoinnissa, kuten eri materiaalien tunnistamisessa kierrätyksessä, digitaalisten alustojen luomisessa resurssien jakamiseen ja tuotteiden suunnittelussa. Lisäksi tekoäly voi auttaa reaaliaikaisessa tiedonkeruussa, esimerkiksi jätehuollossa. 

Satelliittiteknologian ja tekoälyn yhdistelmällä voidaan edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista ja luonnon monimuotoisuutta havaitsemalla esimerkiksi tulvariskejä tai ehkäisemällä metsäkatoa. Näiden työkalujen laaja hyödyntäminen voi tarjota ratkaisevia keinoja kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi.

Tekoälyä käytetään ja kehitetään joka tapauksessa ja se osaltaan lisää energiankulutusta. Sama huoli koskee toki muitakin teknologioita, kuten vaikkapa suoratoistopalveluita. Onkin todella tärkeää yhdistää kestävyysosaaminen ja tekoälyosaaminen sekä hyödyntää tekoälyyn liittyvä buumi kestävän liiketoiminnan luomiseen samalla kun kehitetään keinoja hillitä tekoälyn ympäristövaikutuksia.

Paljon hyviä esimerkkejä tekoälyn soveltamisesta kestävyyden edistämiseen löytyy jo. Osa niistä on ollut jopa aikaansa edellä, kun laajempi kysyntä ja ymmärrys vasta heräävät.