Kiertotaloudella tarkoitetaan talousjärjestelmää, jossa perinteisen lineaarisen ”ota, valmista, kuluta ja hävitä” -mallin sijaan materiaaleja ei hukata, vaan ne pyritään pitämään kierrossa arvonlisää tuottavalla tavalla. Samoista materiaaleista pyritään siis saamaan enemmän lisäarvoa pitämällä ne kierrossa pidempään ja turvallisesti. Maailman kiertotalousaste‍ on kuitenkin vasta 7,2 prosenttia, mikä tarkoittaa, että iso osa käyttöön otetuista luonnonvaroista ja niiden arvosta hukataan.

Kiertotaloutta kehittämällä pyritään siis saamaan tuotanto ja kulutus maapallon kantokyvyn rajoihin. Luonnonvarojen kestävämpi käyttö vähentää luonnolle aiheutuvia paineita sekä syntyviä ilmastopäästöjä.

Suomi laati ensimmäisenä maana maailmassa kiertotaloustiekartan vuonna 2016. Kiertotalouteen liittyy silti meilläkin paljon mahdollisuuksia, joita ei ole vielä lunastettu. Materiaalinkulutus henkeä kohden on Suomessa suurta ja materiaalien kierrätysasteessa on paljon petrattavaa. Kokonaisuutena kiertotalouden tila on Suomessa korkeintaan eurooppalaista keskitasoa‍.

Suomen kiertotalousohjelman tavoitteena on muun muassa, että uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee ja resurssien tuottavuus kaksinkertaistuu vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä. Suomen kiertotalousohjelman arvioinnissa suositellaan muun muassa fokusoimista arvoketjuihin, osaamiseen ja yhteistyöhön. Kiertotaloudessa on kyse systeemisestä muutoksesta koko arvoketjussa tuotesuunnittelusta kulutuskäyttäytymiseen. Kiertotalous edellyttää uusia taitoja, joten koulutus ja tutkimus on tärkeää.

Kiertotaloudessa potentiaalia uudenlaiseen liiketoimintaan yrityksille

Kiertotalous tuo liiketoimintamahdollisuuksia olemassa oleville yrityksille ja voi myös synnyttää kokonaan uutta liiketoimintaa. Liiketoimintamahdollisuudet liittyvät esimerkiksi elinkaaren pidentämiseen, resurssitehokkuuden ja kierrätyksen lisäämiseen sekä uudenlaisten palveluiden kehittämiseen tuotteiden ympärille. Konkreettisia esimerkkejä ovat esimerkiksi erilaisten sivuvirtojen hyödyntäminen sekä materiaalien ja tuotteiden pitäminen kierrossa entistä pidempään vuokraustoiminnan, uudelleenkäytön ja kunnostamisen avulla. Kotimaisten materiaalien parempi hyödyntäminen myös vähentää tuontiriippuvuutta ja parantaa täten huoltovarmuutta.

Yrityksiltä kiertotalouden edistäminen edellyttää systemaattista lähestymistapaa ja strategisia valintoja. Energia- ja materiaalitehokkuuden edistämiseksi onkin monilla toimialoilla jo tehty paljon.

Koska tuotteet tuotetaan, kulutetaan ja lopulta käsitellään jätteinä eri maissa ja eri puolilla maailmaa, edellyttää kiertotalous myös kansainvälistä yhteistyötä. Kiertotalous onkin tärkeässä osassa esimerkiksi Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelmassa. EU:n kiertotaloussuunnitelman toimet koskevat useita eri aloja elektroniikasta rakentamiseen ja elintarvikkeisiin. Sääntelyn lisäksi raaka-aineiden hintojen nousu ja luonnonvarojen niukkeneminen voivat luoda painetta kiertotalouden edistämiseen. Paine ei kuitenkaan vielä ole ollut niin merkittävä, että talousjärjestelmä olisi laajasti siirtynyt luonnonvaroja säästävään suuntaan.

Rahoitusalalla kiertotalous on ajankohtainen aihe. EU komissio julkaisi huhtikuussa säädösehdotuksen‍ EU:n kestävyysluokittelun eli taksonomian kiertotalouden edistämisen kriteereiksi. Säädösehdotus sisältää kriteereitä esimerkiksi muovipakkausten ja sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuotannolle, jätteiden ja jätevesien käsittelylle, rakentamiselle sekä erilaisille kiertotalouden palvelumalleille. Kriteerit kattavat vain osan toiminnoista, joissa kiertotaloutta voidaan edistää, mutta ne ovat kuitenkin alku kiertotaloutta edistävän toiminnan paremmalle tunnistamiselle.

OP ryhmän vastuullisuusohjelmassa tavoitteena on, että edistämme kiertotaloutta osana liiketoimintaamme. Rahoitamme kiertotalouteen liittyviä hankkeita osana kestävää rahoitusta ja käymme aktiivista keskustelua sijoituskohteidemme kanssa. Lisäksi kartoitamme kiertotalouden edistämisen toimenpiteet vakuutustoiminnassamme. Lisää vastuullisuusohjelmastamme voit lukea täällä‍.

Lue myös:

Luonnon arvo – miten luonnon tarjoamia palveluita voidaan arvottaa?‍

Pk-yritysten vihreä siirtymä on seuraavien vuosien avainkysymys‍