Keskustelu luonnon monimuotoisuudesta jää monesti otsikkotasolle. Luonnon monimuotoisuuden merkitystä ei aina täysin ymmärretä tai ainakin sen taloudellista arvoa usein aliarvioidaan. Luonnon tarjoamien palveluiden eli ekosysteemipalveluiden arvoa ja niiden markkinaa ei aina osata tuoda näkyväksi eikä niistä useinkaan jouduta maksamaan.

Mitä ekosysteemipalvelut ovat ja miten niillä voi olla taloudellista arvoa?

Perinteisesti ekosysteemipalvelut luokitellaan tuotannollisiin (esimerkiksi vesi ja biomassa), sääteleviin (esimerkiksi pölytys, ilman ja veden puhdistuminen, ilmastonmuutoksen hillintä, vesien hallinta) ja kulttuurisiin (esimerkiksi virkistys- ja maisema-arvot) ekosysteemipalveluihin.

Ekosysteemipalveluiden merkityksen ymmärtämistä vaikeuttaa niiden arvottamiseen liittyvät haasteet. Ekosysteemipalvelut ovat usein julkisia ja vapaasti käytettäviä, jolloin niitä ei hinnoitella oikein eikä niille aiheutettua haittaa täysin korvata.

Esimerkiksi metsäteollisuuden arvosta puhuttaessa suuri osa tästä arvosta perustuu ekosysteemipalveluiden hyödyntämiseen taloudellisessa toiminnassa. Näitä tuotannollisia ekosysteemipalveluita on tyypillisesti helppo arvottaa, koska niille on olemassa markkinat.

Kolme arvottamisen tasoa: laadullinen, määrällinen ja rahamääräinen

Perinteisesti ekosysteemipalveluiden arvottaminen voi olla laadullista, määrällistä ja rahamääräistä. Laadullisessa arvottamisessa erilaisia luonnon tarjoamia palveluita voidaan asettaa esimerkiksi tärkeysjärjestykseen suhteessa toisiinsa. Määrällisessä arvottamisessa taas voidaan mitata todellisia luonnon tuottamia tuotteita ja palveluita: esimerkiksi kuutioita puhdasta vettä, kuutioita puuta tai hehtaareita, joilla on saatavilla puhdasta ilmaa.

Rahallisessa arvottamisessa näille yritetään antaa rahallinen arvo. Yksinkertaisimmillaan tuotteille voidaan löytää markkinahinta, joka kertoo kyseisen ekosysteemipalvelun arvon. Tämä onnistuu vaikkapa puulle ja vedelle. Joku on siis valmis maksamaan tuotteesta markkinoilla pyydetyn hinnan. Luonnon arvoa voidaan arvioida myös kustannusperusteisesti: mitä maksaisi luonnolle aiheutetun haitan korvaaminen? Suojelun kautta saavutetulla haitan välttämiselläkin voi olla rahallinen arvonsa. Myös esimerkiksi puhtaalle ilmalle voidaan määrittää rahallinen arvo, jos arvioidaan sitä kuinka paljon terveysuhkia voidaan välttää ja kuinka paljon kukin sairaus lopulta aiheuttaisi kustannuksia.

Haastavampia menetelmiä rahalliseen arvottamisen tarjoavat erilaiset preferensseihin liittyvät menetelmät. Arvoa voidaan määrittää esimerkiksi niin kutsutun hedonisten hintojen menetelmän avulla, jossa tutkitaan tilastollisesti, miten vaikkapa luontoalueen läheisyys vaikuttaa läheisten asuntojen hintoihin. Preferenssejä voidaan hyödyntää arvottamisessa myös matkakustannusmenetelmässä, jolloin luontokohteen arvoa voidaan arvioida vaikkapa ihmisten sen saavuttamiseksi hyväksymien matkakustannusten näkökulmasta. Preferenssejä voidaan myös kysyä suoraan hyötyjiltä, kuinka paljon he olisivat valmiita palvelusta maksamaan.

Ekosysteemipalveluiden arvottamiseen liittyvä työ on viime vuosina kehittynyt voimakkaasti ja menetelmien kirjo on entisestään rikastunut. Esimerkiksi Kansainvälinen luontopaneeli IPBES‍ on tuonut yllä kuvattuun menetelmien joukkoon hienojakoisuutta ja kuvannut niiden käytännön sovellutuksia entistä laajemmin.

Miten luonnon arvo liittyy yritysrahoitukseen?

Koko yhteiskuntamme ja kaikki sen toimijat ovat jollakin tavalla yhteydessä luontoon. Yritykset voivat sekä vaikuttaa luontoon että olla siitä riippuvaisia. Vaikutukset ovat usein helpommin ymmärrettävissä. Riippuvuuksien ymmärrys taas on syvemmällä yritysten liiketoiminnassa, eikä yhteyttä luonnon tilaan ole välttämättä vielä sisäistetty.

Työn aloittamiseen löytyy monenlaista työkaluja. Tavoitteiden asettamiseen on kehitteillä myös tieteeseen perustuvat tavoitteet.

Pankitkin ovat ottaneet edistysaskeleita aiheen saralla. Luonto on jo pidemmän aikaa näkynyt pankkien ESG-analyyseissa, ja tulee jatkossakin pysymään yhä tiiviimmin integroituna yhtiöiden liiketoiminnan arviointiin osana luottokelpoisuuden arviointia.

Lue myös:

Kohti luontopositiivisuutta globaalien tavoitteiden avulla – mitä COP15:ssa päätetyt tavoitteet tarkoittavat yritysten näkökulmasta?‍