Kohti luontopositiivisuutta globaalien tavoitteiden avulla – mitä COP15:ssa päätetyt tavoitteet tarkoittavat yritysten näkökulmasta?
Luontokato on ilmastonmuutoksen tavoin globaali kriisi, ja on tärkeää, että ratkaisuja haetaan monenkeskisessä yhteistyössä globaalilla tasolla. Luonnon ekosysteemipalvelut ovat myös taloudellisen toiminnan perusta. Siksi Montrealissa järjestetyn YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolten viidennentoista kokouksen COP15:n tulokset ovat kiinnostavia.
Montrealissa päätettiin viime joulukuussa kansainvälisistä luonnon monimuotoisuutta koskevista tavoitteista (GBF, global biodiversity framework), joiden avulla tähdätään luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen ja käännetään luonnon monimuotoisuus elpymisuralle. Luonnon monimuotoisuudelle hyväksyttiin neljä pidemmän ajan päämäärää vuodelle 2050. Näitä tukee 23 tavoitetta, jotka on saavutettava vuoteen 2030 mennessä. Kokouksen päätöksissä on myös elinkeinoelämää ja rahoitusalaa koskevia kohtia.
Mitä tavoitellaan?
Yksi keskeisistä päämääristä on toimeenpanon vahvistaminen, mikä pitää sisällään luonnon monimuotoisuutta edistävän rahoituksen lisäämisen. Toimeenpanoa tukee tavoite 14, jonka mukaan luonnon monimuotoisuus valtavirtaistetaan ja integroidaan politiikkoihin, säädöksiin ja prosesseihin kaikilla hallinnon tasoilla ja kaikilla sektoreilla. Julkiset ja yksityiset vero- ja rahoitusvirrat tulee mukauttaa globaalin luonnon monimuotoisuuden viitekehyksen tavoitteisiin.
Tavoite 15 edellyttää, että suuret ja monikansalliset yritykset sekä rahoituslaitokset arvioivat luontovaikutuksiaan, riskejään ja riippuvuuttaan luonnosta sekä raportoivat niistä. Lisäksi yritysten tulee tarjota kuluttajille tietoa kestävien kulutustottumusten edistämiseksi. Tavoite 16 edellyttää tukipolitiikan ja lainsäädännön luomista, koulutuksen lisäämistä sekä tietojen saatavuuden parantamista, jotta vuoteen 2030 mennessä pystytään vähentämään kulutuksen maailmanlaajuista jalanjälkeä oikeudenmukaisella tavalla, puolittamaan maailman ruokahävikki, vähentämään merkittävästi ylikulutusta ja jätteen syntymistä.
Montrealissa päätetyt numeeriset tavoitteet ovat selvä viesti. Maailmanlaajuinen 30 prosentin suojelutavoite koskee maa-, sisävesi-, rannikko- ja merialueita. Lisäksi vähintään 30 prosenttia tilaltaan heikentyneistä maa- ja vesiekosysteemeistä tulee ennallistaa vuoteen 2030 mennessä. Luonnon kestävä käyttö myös suojelualueiden ulkopuolella on olennaista ja tämä koskee monia toimijoita.
Luonnolle haitallisia tukia tullaan poistamaan asteittain – yritysten toimet avainasemassa
Rahoituksen puute on aiemmin ollut yksi syy, miksi globaalit biodiversiteettitavoitteet ovat jääneet saavuttamatta. Nyt on sovittu, että luonnolle haitallisia tukia poistetaan vuosittain vähintään 500 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi luonnon monimuotoisuutta vahvistavaa rahoitusta lisätään 200 miljardilla dollarilla vuosittain vuoteen 2030 mennessä.
Yritykset ja rahoitusala ovat osa luontokadon ratkaisua. Yritysten on tärkeää arvioida omat luontovaikutuksensa, sillä monien yritysten tuotantoketjut ovat suoraan tai välillisesti riippuvaisia luonnosta ja ekosysteemeistä. Esimerkiksi maaperän tuottavuuden ja pölyttäjien toiminnan vaikutukset ovat laajoja. Mittareita ja viitekehyksiä on paljon kehitteillä, mutta niitä ei kannata jäädä odottamaan. Suomessa moni toimiala onkin jo ottanut biodiversiteetin vakavasti ja vaikutusten selvittämisen työn alle. Luonto on meidän kaikkien yhteinen asia. Verkostoituminen ja kumppanuudet arvoketjuissa ovat tärkeitä.
Luontokadon torjunta tulee etenemään nopeasti – vaikutuksia yritysten raportointiin jo nyt
Luontopositiivisuuden osalta tarvitaan myös samantapaista skenaariotyötä kuin ilmastopuolella on tehty. Tavoitteita olisi hyvä visualisoida ja konseptoida samaan tapaan kuin 1,5 asteen tavoite ilmastopuolella. Lisäksi luonnon monimuotoisuuden tutkiminen edellyttää kenttätyötä ja pitkiä aikasarjoja, jotta saamme tietoa todellisesta kehityksen suunnasta.
Yritysten on tärkeä varautua siihen, että luontokadon torjunta etenee nopeammin kuin ilmastotyö on aikanaan edennyt. Myös sidosryhmien odotukset lisääntyvät. Sääntelykin kehittyy ja esimerkiksi EU:n kestävyysraportointidirektiivin nojalla annettavissa raportointistandardeissa luonnon monimuotoisuus on yksi teemoista, jonka osalta yritysten tulee kertoa omat tavoitteensa, linjauksensa ja toimensa. On tärkeää paitsi tunnistaa luonnon monimuotoisuuteen liittyvät yrityksen riskit, myös tunnistaa mahdollisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
OP:n vastuullisuusohjelman mukaisesti myös me pyrimme tunnistamaan toimintamme vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja vähentämään vaikutustamme luontokadon etenemiseen.
Lue myös:
Lisätietoa: