Tietoliikenneverkkojen ja tietoturvan merkitys kriisitilanteissa

Ukrainan sota on nostanut kansallisvaltioiden huoltovarmuuden jälleen voimalla julkiseen keskusteluun Euroopassa. Yhteistyöllä maiden välillä saadaan paljon hyvää aikaan, mutta kunkin maan oma vahva varautuminen erilaisiin skenaarioihin on noussut taas arvoonsa. Energiaomavaraisuus on ollut keskeinen teema, mutta rinnalle ovat nousseet myös tietoliikenneverkot ja tietoturva.

Teksti Kimmo Stenvall, seniorianalyytikko
Julkaistu 20.4.2022

Yhteiskunnat ovat digitalisoituneet vauhdilla viimeisten vuosikymmenten aikana ja käytännössä kaikki merkittävät yhteiskunnan toiminnot pyörivät tietoliikenneverkkojen avulla. Kriisitilanteissa viranomaisverkkojen ja keskeisten yritysten verkkojen toimintavarmuus nousee keskeiseen asemaan.

Tietoliikenneverkkojen kautta erilaiset sosiaalisen median alustat ovat massiivinen vaikutuskanava luoden hyvät mahdollisuudet mielipiteen muokkaukselle. Tästä on saatu karuja esimerkkejä muun muassa koronapandemiassa ja Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa. Toisaalta internet ja nykyaikainen tiedonvälitys tarjoavat aivan uudenlaisia vaikutuskanavia maissa, joissa meille tutut demokraattiset rakenteet eivät ole arkipäivää tai rakenteet ovat tavattoman hauraat. Kymmenen vuoden takainen arabikevät on tästä hyvä esimerkki.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on sodan aikana puhunut usealle Euroopan maan parlamentille, ja presidentin käytännössä päivittäiset esiintymiset Kiovasta ovat saavuttaneet varmasti monen eurooppalaisen television tai älypuhelimen välityksellä. Venäjän pommitukset ovat olleet raskaita, mutta tästä huolimatta Ukrainan tietoliikenneverkot on kyetty pitämään ainakin osittain toimintakuntoisina, mikä on mahdollistanut esiintymiset.

Winston Churchillin kuuluisat radiopuheet olivat toisen maailmansodan synkkinä hetkinä iso taisteluhengen nostattaja Iso-Britanniassa. Tulevaisuus näyttää, millaiseen asemaan Zelenskyin puheet asettuvat historiankirjoituksessa, mutta ne lienevät yksi keskeinen tekijä yhtenäisen Euroopan taustalla. Lisäksi tiedonvälityksessä pitää nostaa esille suomalaisten toimittajien ja kansainvälisten mediayhtiöiden ensiluokkainen työ lähellä taisteluja. 

Yritykset lisänneet investointeja tietoturvaan

Talousjulkaisu Barronsin podcastissa ”Cybersecurity Threats – and Profits – Are Ramping Up” amerikkalaistietoturvayhtiö Palo Alto Networksin toimitusjohtaja Nikesh Arora ennakoi Ukrainan sodan näkyvän jatkossa yhä laaja-alaisemmin myös yritysten keskuudessa. Aroran näkemyksen mukaan länsimaiset yritykset, jotka ovat sulkeneet ovensa Venäjällä, tulevat todennäköisesti kohtaamaan palveluksenestohyökkäyksiä enenevässä määrin venäläisten taholta.

Suuryritykset ovat tottuneet olemaan varpaillaan tietoturva-asioissa, mutta on selvää, että tällä hetkellä yhdenkään teknologiajohtajan ei tarvitse perustella johtoryhmässä lisäinvestointeja tietoturvaan. Sama koskee kaikkia toimintakriittisiä julkisen sektorin organisaatioita.

WithSecure (aiemmin F-Secure) esitti helmikuussa 2022 arvion, jonka mukaan yritysten tietoturvamarkkinan ennakoidaan kasvavan vuosittain keskimäärin 12 prosenttia vuosina 2020–2025 (CAGR). Arvio perustuu useiden ulkopuolisten tutkimustalojen arvioihin.

Maailma on kuitenkin muuttunut muutamassa kuukaudessa täysin ja tällä hetkellä vaikuttaa vahvasti siltä, että kasvuennuste on hyvin konservatiivinen. Lisäksi tietoturvatoimialan sisällä nähtäneen myös tilanne, joka meillä on nyt käsillä tietoliikenneverkoissa, jossa kiinalaisvalmistajien Huawein ja ZTE:n asema on vaikea vakoiluepäilyjen takia. Esimerkiksi venäläistaustaisen tietoturvayhtiö Kasperskyn myyntimiehillä on yhtiön taustojen takia niukat ajat edessä.

Oletko kiinnostunut kyberturvallisuuteen sijoittamisesta? Tutustu OP:n välittämään ETF:n RIZE CYBERSECURITY AND DATA PRIVACY UCITS ETF - USD ACC (vain op.fi:n kirjautuneelle)

Kirjoittaja Kimmo Stenvall toimii seniorianalyytikkona OP Ryhmässä. Hänen seurantavastuullaan ovat teknologia, teleoperaattorit ja media.