Toimittajarahoitus nousee yhä useammin esiin myös yritysten välisissä kaupallisissa neuvotteluissa. Toimittajarahoituksessa toimittaja saa rahat toimitetuista tavaroista tai palveluista pankilta heti, mutta ostaja maksaa laskun pankille vasta todellisena eräpäivänä.
Toimittajarahoitusta (englanniksi Supply Chain Finance, SCF) hyödyntämällä toimittajat saavat maksut laskuista aiempaa nopeammin, ja näin koko toimitusketjun rahaliikenne nopeutuu. Tarve toimittajarahoitukseen lähtee useimmiten suurista globaaleista yhtiöistä, jotka haluavat varmistaa toimitusketjunsa elinvoimaisuuden ilman sitoutunutta käyttöpääomaa.
Viime vuosien globaaleista kriiseistä johtuen käyttöpääoman tehostaminen on yhä useamman yritysten agendalla. Maksuehtojen osalta tämä tarkoittaa sitä, että yritykset haluavat maksaa hankinnoistaan mahdollisimman myöhään, mutta saada rahat myynneistään mahdollisimman aikaisin. Taseen näkökulmasta ostajat haluavat kasvattaa ostovelkojaan ja myyjät vähentää myyntisaamisiaan. Parhaassa tapauksessa yritys saa rahansa myynnistä ennen kuin joutuu itse maksamaan omille alihankkijoilleen.
Suuretkaan ostajat eivät kuitenkaan enää yksipuolisesti pysty – eivätkä halua – sanella pidempiä maksuehtoja toimittajille, vaan toimittajien käyttöpääomaa, kassavirtaa ja vastuullisuustoimenpiteitä halutaan tukea.
Toimittajan kannalta toimittajarahoitus
- Vähentää myyntisaamisten määrää ja parantaa kassavirtaa aikaistamalla maksuja
- Monipuolistaa rahoituksen lähteitä ilman erillisiä vakuuksia
- Mahdollisesti alentaa rahoituksen hintaa (hinnoittelu perustuu ostajan luottoriskiin)
- Mahdollistaa lisämyynnin, kun asiakkaalle voidaan tarjota pidempää maksuaikaa ilman negatiivista kassavaikutusta
Lisäksi mahdollinen vastuullisuus-verifiointi parantaa mainetta ja voi tuoda lisämyyntiä nykyiselle tai muille asiakkaille.
Toimittajarahoitukset yleistyvät sekä Suomessa että globaalisti kovaa vauhtia. World Supply Chain Finance 2024 -raportin mukaan toimittajarahoituksen käytön globaali kasvu on viimeisen viiden vuoden aikana ollut 142 prosenttia. Euroopassakin volyymi on vastaavassa ajassa tuplaantunut.
Yritysten ei siis kannata pelästyä, mikäli kauppaneuvotteluissa ostajalta tulee ehdotus liittyä heidän tarjoamaan toimittajarahoitukseen. Näitä ehdotuksia voi tulla myös suomalaisilta yrityksiltä. Tällöin kannattaa kuitenkin varmistaa, että tarjoava pankki tai palveluntarjoaja on vakavarainen ja tunnettu, eikä liittyminen vaadi IT-projektia. Lisäksi kannattaa tietenkin vertailla myös rahoituksen hintaa, saatavuutta ja käyttöpääoman kustannusta.
Toimitusketjujen vastuullisuusvaatimukset tuovat uuden aspektin myös toimittajarahoitukselle. Yrityksillä on tavoitteita oman arvoketjunsa päästöihin eli Scope 3 -päästöihin liittyen. Nykyään käytössä on jo toimittajarahoituksia, joita tarjotaan sellaisille toimittajille, jotka pystyvät täyttämään määritellyt vastuullisuustavoitteet. Palkintona vastuullisuustavoitteiden täyttymisestä ja jatkuvasta parantamisesta on nopeampi maksu tai mahdollisesti alhaisempi kustannus. Vastuullisuuteen sidottua toimittajarahoitusta on hyödynnetty esimerkiksi Elisalla.
Vastuullisuuden merkitys tulee tulevaisuudessa vain korostumaan, ja mikäli toimittaja pystyy osoittamaan vastuullisuustyön edistymistä yhdelle asiakkaalleen, tuo tämä varmasti mahdollisuuksia kaupankäyntiin myös muualla.
Mikäli käyttöpääomarahoitusta pystyy saamaan arvoketjustaan alhaisemmalla hinnalla, ilman vakuuksia ja samalla pitämään ostajan tyytyväisenä ja jopa kasvattamaan myyntiä, kannattaa tämä mahdollisuus todennäköisesti hyödyntää. OP Yrityspankki auttaa mielellään toimitusketjuun liittyvissä käyttöpääoma- ja vastuullisuusratkaisuissa.
Kirjoittaja toimii rahoitusjohtajana OP Yrityspankin Rahavirrat ja käyttöpääoma -toiminnossa.