Pariskunta rakensi huoltovapaan ja energiapihin kodin – ”Emme muuta enää!”
Lisää aiheesta
Satu ja Jukka Juhola havahtuivat ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja päättivät rakentaa omakotitalon, jossa ekologisuus on otettu huomioon rossipohjasta puutarhan kiveyksiin. Nyt he saivat loppuelämänsä kodin.
Kaarinalaisessa Juholan perheessä oli edetty monelle tuttuun elämänvaiheeseen. Lapset olivat aikuistuneet ja lentäneet pesästä, ja yhtäkkiä kodissa oli liikaa neliöitä. Ne piti lämmittää, ja energian hinta oli kivunnut taivaisiin. Energian lisäksi moni muukin asia askarrutti vuonna 1991 rakennetun kodin talotekniikassa.
– Kaikki olisi pitänyt laittaa uusiksi, katto, ikkunat, lämmitysjärjestelmä, Jukka Juhola toteaa.
Iso remppa ei innostanut.
Yrittäjänä toimiva Juhola sai ”hullun” idean: mitä jos rakennettaisiin talo, joka olisi energiapihi ja jossa pärjättäisiin koko loppuelämä? Hän esitti idean vaimolleen ja sai vihreää valoa.
– Maapallo lämpenee, kun käytetään turhaan luonnonvaroja. Hiilijalanjälki kiinnostaa meitä, lääke-edustajana työskentelevä Satu Juhola sanoo.
Muuttoa on mukava odottaa
Pariskunnan rakennusprojekti käynnistyi saman tien. Juholat päätyivät rakentamaan talon kotikonnuilleen Kaarinaan vanhan omakotitaloalueen keskelle. Syksyllä 2023 sisätyöt ovat viimeistä silausta vailla. Niiden valmistuttua pariskunta tilaa muuttoauton, viimeisen kerran. Niin he ovat suunnitelleet ja sen mukaisesti talonsa rakentaneet.
– Sanottiin vitsinä, että tehdään meille loppusijoituskohde, talon emäntä lohkaisee.
Muuttoa on hauska odottaa, sillä ensimmäisen kerran Juholat muuttavat taloon, joka on sananmukaisesti kuin tehty heille. Edelliset omakotitalonsa he olivat ostaneet valmiina, ja jokaisessa niistä oli ollut jotain, joka ei vastannut juuri heidän tarpeitaan.
Uudessa kodissa kaikki ratkaisut ja neliöt on suunniteltu juuri heidän mieltymystensä mukaan. Varsinkin ekologisesta näkökulmasta katsottuna kaikki on viimeisen päälle.
Ekologiset rakennusmateriaalit voi kierrättää
Omakotitalon merkittävin ekologinen valinta kätkeytyy valkoisen rappauksen alle.
– Talo on rakennettu EPS-harkosta, joka ei lahoa, homehdu tai ime vettä itseensä. Talon sisärakenteisiin ei voi tulla huollettavaa tai korjattavaa, itiöitä tai tuholaisia, Jukka Juhola hehkuttaa.
Teräsbetoniset muottivaluharkot ovat peräisin naapurikunnasta. Juholoille oli tärkeää, että harkot valmistetaan kotimaassa kotimaisista raaka-aineista ja ne voi tarvittaessa kierrättää, jos talo pitäisi jossain elämänvaiheessa purkaa alkutekijöihinsä.
– Harkot ovat kevyitä, ja niitä voi lastata paljon samaan kuljetukseen. Tarvitaan vähemmän kuljetuksia ja syntyy vähemmän kuljetukseen liittyviä päästöjä, talon isäntä selventää.
Sähkön- ja lämmöntuotannosta vastaavat aurinkopaneelit talon katolla, ilma-vesilämpöpumppu sekä takka. Rakennuttajien ilonaihe on myös korkea rossipohja, joka pysyy lämpimänä kaikkina vuodenaikoina. Rossipohjan kautta kierrätettävä lämmin poistoilma lämmittää lattiaa, minkä ansiosta lattialämmityksessä voidaan pihistellä.
– Varaavan takan palamisprosessi on äärettömän puhdas. Käytämme vain kaksivuotista, kuivaa koivuklapia, jonka hankimme tutulta toimittajalta, Jukka Juhola kertoo.
Asumisen helppoutta edistävät myös kustannustehokkaat led-valaisimet, joita ei todennäköisesti tarvitse vaihtaa koskaan. Ikkunarakenteiksi Juholat valitsivat pitkäikäisen alumiinin. Sitä ei tarvitse huoltaa, ja senkin voin tarvittaessa kierrättää.
Mieluummin käytettyä kuin uutta
Yhteen kerrokseen rakennetussa kodissa on neljä huonetta, keittiö, sauna ja autotalli. Sisustettavaa löytyy 150 neliön edestä. Isossa talossa on mukavasti väljyyttä myös kylään tulevalle jälkikasvulle.
Uutta ei osteta, jos vanhaa on tarjolla.
Talon rakennusmateriaalien valinnassa korostuu kestävä elämäntapa. Uutta ei osteta, jos vanhaa on tarjolla. Juholat asioivatkin neuvokkaasti kierrätettävien tavaroiden ja rakennusmateriaalien markkinoilla.
– Saimme lahjoituksena kaksi kunnostettavaa pormestarintuolia nettikirpputorilta. Ilmaiseksi saimme myös tuoleihin sopivan pöydän, joka pitää kunnostaa. Etsimme myös kodinhoitohuoneen lattialaattoja, ja löysimme uudet laatat alle puoleen hintaan. Raksarinki-Facebook-ryhmästä haimme ilmaiseksi lavuaarin ja hanan autotalliin, Juholat luettelevat.
Seinämaalit ja talon rappauksessa käytettävät materiaalit on valmistettu viimeisten säännösten mukaan. Niiden ekologisuutta Juholoiden ei tarvinnut erikseen varmistaa.
Viljelmiä ja kiveyksiä muista puutarhoista
Juholoiden tontti on kooltaan kaksi hehtaaria. Tontilla kasvoi aiemmin omena- ja kirsikkapuita, mutta ne olivat ehtineet rapistua niin pahoin, että vanha puukanta piti poistaa.
Satu Juhola odottaa innolla sitä hetkeä, kun hän voi työntää sormet multaan ja istuttaa ensimmäiset kasvit. Viljeltävää hän on saanut naapureilta ja tuttavilta, jotka uudistavat puutarhojaan ja kierrättävät kasvejaan.
– Olen saanut lahjoituksena täyskasvuisia marjapensaita, joten minun ei tarvitse lähteä liikkeeseen ostamaan pieniä taimia. Marjapensaat on hyvä istuttaa keväällä, niin ne pärjäävät, hän kertoo.
Puutarhan lannoituksessa Satu Juhola aikoo hyödyntää oman kompostin tuottamaa multaa.
Juholat ovat pohtineet paljon puutarhaan tulevia materiaaleja. Kiveykset voisi tehdä toisista puutarhoista liikenevistä kivimateriaaleista, ja kasvulavat rakentaa puusta, joka on jäänyt joltakulta ylimääräiseksi. Raksarinki-Facebook-ryhmästä voisi helposti löytyä pihalaatat joko lahjoituksena tai nimelliseen hintaan.
Uusi koti on ollut Juholan pariskunnan yhteinen projekti, jota on ollut hauska suunnitella kimpassa. Vaikka materiaalien kierrätettävyys ja ekologisuus ovat olleet sydämenasia, uusi on aina uutta.
| Harkitsetko oman kodin remontointia? Tutustu OP:n rahoitusvaihtoehtoihin täällä |
Lue myös:
Energiaremontti nosti Sirpan 1970-luvun talon arvoa