Suomessa on noin puoli miljoonaa vapaa-ajan asuntoa, joista joka neljäs on ympärivuotisessa käytössä. Joka viidettä käytetään ainoastaan kesällä.

– Entistä monipuolisemmat mahdollisuudet tehdä etätöitä loma-asunnolla vaikuttavat siihen, että kesämökkiä halutaan käyttää entistä useammin syksyisin ja keväisin, ehkä myös talvella, arvioi Vapaa-ajan asukkaiden liitto VAAL ry:n puheenjohtaja Raimo Kosonen.

Mökkibarometrin 2025 mukaan mökkien käyttö onkin lisääntynyt erityisesti ympärivuotiseen käyttöön soveltuvien vapaa-ajan asuntojen osalta. 

Käytännössä edellytys ympärivuotiselle käytölle on, että mökissä on sähköt. Lähes aina näin on, sillä Mökkibarometriin vastanneista ainoastaan seitsemällä prosentilla ei ole minkäänlaista sähkövirtaa mökissään.

Jos mökille johtaa tie, jonka kunnossapito on esimerkiksi tiekunnan vastuulla, kulku mökille on sujuvaa myös talvella.

Sen jälkeen katse kiinnittyy kolmeen asiaan: eristykseen ja tiivistykseen, lämmitysjärjestelmään ja vesihuoltoon.

1. Mökin lisäeristys ja tiivistys

Katon ja lattian lisäeristäminen ja ikkunoiden ja ovien tiivistäminen estävät tehokkaasti lämmön karkaamista. Lisäeristäminen kannattaa yleensä aloittaa yläpohjasta, josta lämpöhäviö on suurin.

– Ensisijaisesti kyse vedon tunteen poistamisesta. Mökin tiivistämisen jälkeen pitää varmistaa ilmanvaihto esimerkiksi riittävällä määrällä korvausilmaventtiileitä, Kosonen sanoo.

Esimerkkikustannus: 

  • Pienen mökin lisäeristys ja tiivistys töineen 18 000–25 000 euroa.

2. Lämmitysjärjestelmän päivitys

Jos mökillä käy ympäri vuoden, lämmitysjärjestelmän pitää olla riittävän tehokas. Energiatehokas ilmalämpöpumppu on yhä useamman valinta myös vanhoissa mökeissä.

Ikivanhat lämpöpatterit voi vaihtaa nykyaikaisiin etäohjattaviin pattereihin, mikäli mökillä on mahdollista ottaa käyttöön langaton verkko. Sitä tarvitaan myös ilmalämpöpumpun etäohjausta varten.

Vanhan kesämökin sähköjärjestelmää joudutaan todennäköisesti parantamaan: onko järjestelmä nykyvaatimusten mukainen ja riittävätkö sulakekoot ja tehot? 

Mökkikauden laajentaja joutuu myös pohtimaan, kannattaako mökillä pitää yllä peruslämpöä ympäri vuoden. 

– Jos mökillä käy vain muutaman kerran kesäkauden ulkopuolelle, tuskin kannattaa, mutta jos käyttö on tiuhaa koko vuoden, ylläpitolämmitys estää sisäilman kosteuden tiivistymisen rakenteisiin, Kosonen sanoo.

Esimerkkikustannukset:

  • Ilmalämpöpumppu asennettuna 1 500–2 500 euroa. 
  • Etäohjattavat lämpöpatterit alk. 100 e/kpl.
  • Noin 50-neliöisen mökin ylläpitolämmitys 10 asteessa ilmalämpöpumpulla 250–300 e/v, suoralla sähkölämmityksellä noin 600 e/v, minkä päälle tulee mökkikäyntien aikana käytetyn sähkön kustannus. 
  • Modeemi ja wifi-tukiasema alk. 50 e.
  • Laitenetti 5–10 e/kk.

3. Vedet ja käymälä

Jos käytössä on oma kaivo ja vesiputket kulkevat routarajan yläpuolella, pitää vesijohtojen pysyminen sulana varmistaa sulanapitokaapelein. Kaivoon asennetaan pumpun sulana pitävä pakkasvahti.

Talviasuttavassa mökissä tarvitaan myös lämminvesivaraaja ja imeytyskentällinen harmaavesisuodatin, tai umpisäiliö jätevesille.

Mikäli pesuvesi on tapana ottaa järvestä, vaatii se talvella hieman työtä, kun avanto pitää ensin avata – ellei avantoa pidetä auki läpi talven avantopumpulla.

– Muutokset jätevesijärjestelmiin ovat lähes poikkeuksetta luvanvaraisia töitä. Jos sellaisia suunnittelee, kannattaa olla heti yhteydessä rakennusvalvontaan ja kysyä, että miten toimia. En lähtisi tekemään mitään muutoksia omin päin, Kosonen sanoo.

Yksi asia on nykyään jo aika helppo, nimittäin talvilämmin käymälä. Polttava tai pakastava käymälä on kätevä vaihtoehto huussille eikä vaadi minkäänlaista lupamenettelyä.

Esimerkkikustannukset:

  • Pakastava käymälä alk. 800 e.
  • Polttava käymälä alk. 2 000 e.

Lähteet ja asiantuntijat: Vapaa-ajan asukkaiden liiton puheenjohtaja Raimo Kosonen, Motivan asiantuntija Minna Tolvanen, Mökkibarometri 2025 (Maa- ja metsätalousministeriö) ja valmistajat sekä verkkokaupat.