Vuoden alussa voimaan astunut, uusi rakentamislaki tuo mukanaan uudistuksia, joiden tarkoituksena on sujuvoittaa rakennushankkeita ja lupaprosesseja. Erilliset rakennuslupa ja toimenpidelupa on nyt korvattu yhdellä rakentamisluvalla.

– Tavoitteena on lupien selkeyttäminen, kertoo Suomen Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.

Lisäksi ensi vuoden alusta astuu voimaan rakentamisluvan käsittelytakuu, eli rakentamislupa tulee kunnissa käsitellä kolmessa kuukaudessa. 

– Kun projektia alkaa suunnitella, voi luottaa siihen, että lupa-asiat eivät veny.

Uudistus myös lisää rakentajan vastuuta: vaikka laki nyt sallii alle 30-neliöisen piharakennuksen rakentamisen omalle tontille ilman erillistä lupamenettelyä, esimerkiksi ranta-alueille rakentaminen voi vaatia poikkeamispäätöksen.

Kunta päättää edelleen vakituisesta asumisesta

Jos vapaa-ajan asunnon haluaa muuttaa vakituiseksi asunnoksi, rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta tulee hakea kunnalta.

– Ensimmäisenä kannattaa aina soittaa oman kunnan rakennusvalvontaan, koska siellä on paras tieto juuri sen kunnan tavasta soveltaa lakia, Silander neuvoo.

Uusi rakentamislaki antaa kunnille mahdollisuuden sallia entistä helpommin rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamisen vapaa-ajan asunnosta vakituiseksi asunnoksi.

Päätökseen vaikuttaa esimerkiksi, salliiko kaavoitus vakituisen asumisen alueella, onko lapsiperheille mahdollista tarjota kouluja, pääseekö tontille ympäri vuoden ja saavuttaako kunnallistekniikka kiinteistön. 

– Moni kunta voi haluta vakituisia asukkaita ja edistää vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi, Silander pohtii.

Korjaukset rakennuksen aikakauden menetelmin

Uudessa rakentamislaissa suuri helpotus on, että asuinrakennuksessa riittää rakennusajan tekninen taso. Jos vaikkapa haluaa muuttaa 1920-luvulla rakennetun mummonmökin vakituiseksi kodiksi, sen voi korjata rakennusaikaisin menetelmin, jos rakenteet ovat turvallisia ja terveitä.

– Esimerkiksi 1980-luvun talon valesokkeli ei välttämättä kelpaa enää, koska se on voinut aiheuttaa kosteusvaurioita, mutta rintamiestalossa hyväksytään toimiva painovoimainen ilmanvaihto, Silander toteaa. 

Asuinrakennuksen tulee joka tapauksessa täyttää tietyt rakennustekniset vaatimukset: on oltava esimerkiksi riittävä lämmöneristys, asuinhuoneen huonekorkeus, toimiva vesihuolto ja paloturvallisuus kunnossa.

Jos vapaa-ajan asunto täyttää tekniset vaatimukset, remontteja ei tarvita. Kunnasta pitää hakea käyttötarkoituksen muutos. Käyttötarkoituksen muutos voi esimerkiksi kaavoittamattomilla alueilla edellyttää naapureiden kuulemista.

Uusi rakentamislaki – nämäkin asiat muuttuivat

  • Pienempiä rakennustöitä on vapautettu luvanvaraisuudesta: esimerkiksi alle 30 neliömetrin pihasaunan tai varastorakennuksen sekä alle 50 neliömetrin terassin saa rakentaa omalle tontille ilman rakentamislupaa.
  • Lupaprosessit nopeutuvat ja selkeytyvät. Rakentamisluvan käsittelylle tulee ensi vuoden alusta kolmen kuukauden käsittelytakuu.
  • Rakentamisluvat siirretään digitaaliseen järjestelmään, mikä voi nopeuttaa ja yksinkertaistaa prosesseja.
  • Rakennus voidaan päivittää oman aikakautensa tason mukaisesti.
  • Käyttötarkoituksen muuttaminen helpottuu alueella, jolla ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Vesi-, jätehuolto- ja sähköjärjestelmien sekä turvallisuuden tulee kuitenkin olla riittäviä.
  • Ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtia korostetaan: vaikkapa maalämpökaivon poraamista varten vaaditaan rakentamislupa, kun aiemmin riitti pelkkä ilmoitus.