Kangaskadun varrella, Pieksämäen torin vieressä ja paikallista osuuspankkia vastapäätä, sijaitsee kuusi 1970-luvulla rakennettua kerrostaloa. Niistä kolme on vähän korkeampia, seitsenkerroksisia hissitaloja uima-altaineen. Jokaisella on rinnallaan vähän matalampi sisartalo.  

Vuonna 1974 rakennettiin As. Oy Kangaspossun kaksi taloa, seuraavana vuonna As. Oy Mäntypossun talot ja viimeiseksi As. Oy Koivutorin talopari. Yhteensä kuudessa talossa on 120 asuntoa. 

Ennakoiva remontti on se putkiremonteista halvin.

Nyt niistä kaikki, kolmen eri taloyhtiön hallinnoimia ja kahden eri isännöitsijätoimiston isännöimiä, alkavat olla siinä viidenkympin iässä, että on isojen remonttien aika. 

Ensimmäiseksi päätettiin uusia kiinteistöjen käyttövesiputket. Ennakoiva remonttihan on se putkiremonteista halvin, kun isoja vuotoja ei vielä olla havaittu. 

Remonttiyhteistyö puheeksi kaupan tiskillä 

Pieksämäen kaltaisella pienellä paikkakunnalla melkeinpä kaikki tuntevat toisensa. Eipä ihme, että naapuritaloyhtiöissäkin sattui asumaan entisiä kollegoja.  

Kaksi entistä OP:laista, taloyhtiöidensä hallituksissa vaikuttavat Jukka Lappi ja Ari Hänninen tulivat kaupan lihatiskillä jutelleeksi edessä häämöttävistä remonteista. Siinä syntyi idea niiden yhdistämisestä, joten he olivat yhteydessä kolmannen taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaan.  

Alustavissa tunnusteluissa kukaan ei nikotellut ajatusta yhteistyöstä. Taloyhtiöt polkaisivat käyntiin yhteisen hanketyöryhmän, jota johtamaan saatiin As Oy Kangaspossun hallituksen jäsen, 40 vuotta LVI-hankkeiden parissa toiminut Pekka Rastas. 

Taloyhtiössä asui osaavaa porukkaa: esimerkiksi eläkeläisiä, joilla oli osaamista, kiinnostusta ja aikaa hankkeelle.

Kolmen taloyhtiön hallituksista kootun hanketyöryhmän ensimmäinen kokous pidettiin lokakuussa 2021. Projektin suunnittelu oli kahden vuoden projekti, ja syksyllä -23 taloyhtiöt saivat tarjoukset pöydilleen. 

Nyt ensimmäisenä remontoidut Kangaspossun talot ovat valmiita, Mäntypossun kaksi taloa viittä vaille. Koivutorin talojen osalta urakka on loppuvuonna juuri käynnistymässä. Maaliskuussa 2025 yhteisen, 13 kuukautta kestäneen putkiremonttiurakan pitäisi olla ohi. 

Yhteistyötä myös isännöitsijöiden välillä 

Taloyhtiöiden yhteisiä remonttihankkeita on nähty aiemminkin, mutta poikkeuksellisen Pieksämäen hankkeesta tekee se, että hankkeessa oli mukana kaksi eri isännöitsijää: Mäntypossua ja Koivutoria isännöivä Timo Lappalainen Isännöitsijätoimisto Kyösti Lappalainen Ky:stä sekä As Oy Kangaspossua isännöivä Mika Pesonen Pieksämäen Isännöintitoimi Oy:stä. 

Isännöitsijät Mika Pesonen ja Timo Lappalainen remontin keskellä
Isännöitsijät Mika Pesonen (vas.) ja Timo Lappalainen remontoidun taloyhtiön pihalla.

Molemmat osallistuivat suunnitteluun yhdessä pääsuunnittelijan, LVI-Tiimin Veli-Matti Pentinsaarin kanssa, sekä hanketyöryhmän päättämiin kilpailutuksiin. 

Isännöitsijät esittivät hanketyöryhmien suositukset omien taloyhtiöidensä hallituksille ja yhtiökokouksille, jotka tekivät itsenäisesti hanketta koskevat päätökset. Kumpikin huolehti isännöimiensä taloyhtiöiden operatiivisesta yhteistyöstä LVI-urakoitsijaksi valitun LVI tekniikka Rissasen kanssa. 

Ei paremmin olisi voinut mennä 

Sekä Lappalainen että Pesonen puhuvat yhteistyöstä ja remonttihankkeesta lämpimästi.  

Ei hirveän paljon paremmin olisi voinut mennä, Pesonen kuittaa. Remonttiaikataulut ovat pitäneet hyvin, eikä remonteissa ole tullut juurikaan vastaan yllätyksiä.  

Urakoitsijoiden ehdottamaan remonttiaikatauluun ei kenelläkään ollut nokan koputtamista, ja jos urakan aikana on jotain joustoa tarvittu - esimerkiksi toisen taloyhtiön pihamaan käyttöä maa-aineksen säilyttämiselle pienen salaojaurakan ajaksi - se on onnistunut vaivatta, hän jatkaa. 

Suosittelen, ei kannata jäädä miettimään – kyllä nämä onnistuvat, Lappalainen myötäilee. 

Isännöitsijät MIka Pesonen ja Timo Lappalainen seisovat vierekkäin työmaa-aidan vieressä.
Sekä Timo Lappalainen (vas) että Mika Pesonen kiittelevät hyvin sujunutta yhteistyötä.

Molemmat isännöitsijät kiittelevät osaavaa hanketyöryhmää. Taloyhtiön 120 asunnossa asui osaavaa porukkaa − esimerkiksi monia eläkeläisiä, joilla oli osaamista, kiinnostusta ja aikaa hankkeelle.  

Molemmat sanovat oppineensa yhteistyössä uutta ammatillisesti, myös toisiltaan. 

Viestinnällä tärkeä rooli 

Urakoitsija vastasi remontin aikaisesta asukasviestinnästä. Ennen suunnittelun aloittamista ja myös ennen remontin käynnistämistä kaikkien taloyhtiöiden asukkaille järjestettiin infoillat, joissa saattoi etukäteen kysyä mieltä askarruttavista asioista. Vasta sen jälkeen kunkin taloyhtiön yhtiökokous päätti asioista omalta kohdaltaan. 

Urakoitsijan tiedote remontista taloyhtiön ilmoitustaululla
Urakoitsija piti taloyhtiön asukkaat ja osakkaat hyvin ajan tasalla sekä taloyhtiön ilmoitustaululla että sähköisissä kanavissa.

Remonttia koskevat materiaalit tallennettiin sähköisiin kanaviin, jossa halukkaat pystyivät tutustumaan niihin tarkemmin. Ennen remontin alkamista asukkaat saivat parisivuisen tiiviin ohjeistuksen siitä, mitä linjaurakan aikana tulee tapahtumaan ja mitä asukkaan tai osakkaan tulee kussakin vaiheessa ottaa huomioon.  

Urakan aikana urakoitsija tiedotti asukkaille tiiviisti seuraavista käänteistä. Siihenkin asukkaat olivat tyytyväisiä, ainakin mitattuna sillä, että isännöitsijä ei juurikaan saanut hanketta koskevia puheluita. 

Mistä kaikesta kertyi säästöjä? 

Projektin aluksi kaikki kolme taloyhtiötä teettivät yhtä aikaa kuntotarkastuksen ulkopuolisella arvioijalla. Myös yhteishankkeen suunnittelussa säästyi pitkä penni, varsinkin kun remontoitavat kohteet olivat samanikäisiä ja suhteellisen identtisiä.  

Yhteisistä rahoitusneuvotteluista saatiin neuvotteluvoimaa pankin suuntaan. Itse urakointi ja valvonta hoidettiin yhdessä, mikä sekin vähensi kustannuksia.  

Säästöjä kertyi myös pienistä, yksittäisistä puroista: kun kaivinkone tai maansiirtokone tuli paikalle, se kykeni hoitamaan työn kaikkien taloyhtiöiden osalta kerralla.  

Noin 1,3 miljoonan euron remontista koitui säästöjä arviolta yli 100 000 euroa.

Lisätyötä taas koitui suht monimutkaisen yhteishankkeen suunnittelusta, isännöitsijät arvioivat. Hanketyöryhmä kokoontui kaikkiaan kuusi kertaa ennen kuin kuokka iskettiin maahan, mutta ne työtunnit olivat kuulemma kyllä hintansa arvoisia.  

Yhteistyön arvioidaan tuoneen taloyhtiöille säästöjä melkeinpä 10 prosentin verran. Kokonaiskustannuksiltaan noin 1,3 miljoonan euron remontista koitui säästöjä arviolta reilut sata tuhatta euroa. 

Viidenkymmenen neliön kaksiolle remontti tuli maksamaan noin 200 euroa neliö. Se on noin 20 euroa per neliö vähemmän kuin ilman yhteistyötä olisi tullut remontin hinnaksi, eli kaksion omistaja säästi noin tuhannen euron verran, Timo Lappalainen arvioi. 

Seuraavia remontteja, kuten lämmön talteenottoa ja julkisivuremonttia aletaan Pieksämäen Kangaskadulla jo vähitellen miettiä. Ihme olisi, jos niitäkin ei tehtäisi jonkinmoisessa yhteistyössä.