Peruskorjaamisen ja Rakentamisen Kehittämiskeskuksen (PRKK) remonttineuvoja Timo Jokela on pitkällä urallaan nähnyt turhankin läheltä, miten remontit voivat mennä mönkään. Jokela listasi remonttien yleisimmät kompastuskivet sekä keinot niidet väistämiseen.

1. Suunnittelu ja lupien haku unohtuu

Huolellinen suunnittelu ja rakenteiden kunnon selvittäminen ovat onnistuneen remontin perusedellytyksiä. Usein remontoija kuitenkin hyppää suoraan toteutusvaiheeseen.

– Asiantunteva suunnittelija kannattaa ottaa peruskorjausprojektiin heti alkuvaiheessa mukaan. On myös varmistettava, tarvitaanko remonttiin lupa kunnalta tai taloyhtiöltä.

Hankkeen suunnitteluvaihe maksaa vain murto-osan kokonaiskustannuksista, mutta sen avulla voidaan alentaa merkittävästi remontin toteutuskustannuksia, välttää rakennusvirheet ja varmistaa onnistunut lopputulos. 

– Alustavan suunnitelman voi tehdä kokenut urakoitsijakin, mutta sen toimivuus on vähintään tarkistutettava puolueettomalla rakennusalan asiantuntijalla, Jokela sanoo.

2. Tee se itse  -tekijän osaaminen ei riitä

Jokela on urallaan kohdannut hartiapankkiremontoijia, jotka luottavat liikaa omaan osaamiseensa ja voimavarojensa riittävyyteen. Liiallinen nuukuus voi kostautua.

– Youtube-videoiden katselu harvemmin riittää ohjeistukseksi. Omatoimiremontoijan pitää aina varmistaa kohteeseen soveltuva remontointitapa asiantuntijalta. Esimerkiksi katto-, julkisivu- ja kylpyhuoneremontissa pienet detaljit ovat hyvin tärkeitä, Jokela sanoo.

Omatoimiremontoijalle Jokela suosittelee joustavaa aikataulua. Omalle leipätyölle, perhe-elämälle ja levolle on syytä varata riittävästi aikaa. 

3. Vajavainen tarjouspyyntö sotkee budjetin

Hätäisesti kyhätty tarjouspyyntö poikii epätarkkoja, vertailukelvottomia ja puutteellisia urakkatarjouksia. Ne kostautuvat remontin toteutusvaiheessa budjetin ylityksinä, turhina viivästyksinä ja puutteina. 

– Remonttibudjetti ylittyy yli 90 prosentissa hankkeista. Hyvällä ja kattavalla, remonttisuunnitelmaan pohjautuvalla tarjouspyynnöllä saadaan laadukkaampia tarjouksia, joissa kustannuksetkin pitävät paremmin kutinsa, Jokela sanoo.

4. Urakoitsijan taustat jäävät selvittämättä

Isompaa remonttia teettävän on tärkeä varmistua, että urakoitsija on luotettava toimija, joka hoitaa työnsä kunnialla ja kantaa vastuun takuuasioista vielä vuosia remontin jälkeen. Parhaiten asia selviää urakoitsijan taustat tarkastamalla eli pyytämällä referenssilistaa asiakkaista, selvityksiä taloustiedoista, tiimin osaamisesta tai tarvittavista ammatti- ja työluvista.

– Suomalaiset ovat turhan häveliäitä kyselemään esimerkiksi aiempien asiakkaiden näkemyksiä urakoitsijan toiminnasta. Isojen remonttien yhteydessä se on kuitenkin keskeisen tärkeää, Jokela muistuttaa.

5. Suullinen urakkasopimus johtaa riitoihin

Suullisesti sovittuihin urakoihin liittyy lähes aina väärinkäsityksiä, virheitä ja riitoja. Kun sopimus tehdään kirjallisesti ja sanamuodoiltaan riittävän tarkaksi, sovitut asiat eivät ole muistin varassa, ja tilaaja voi ongelmatilanteissa vedota sopimuksessa määriteltyihin ehtoihin.

Sopimukseen tulisi kirjata ainakin urakkaan sisältyvät työt ja materiaalit, arvonlisäverollinen hinta sekä valmistumisaikataulu. 

– Maksut tulisi voida sitoa remontin valmistumisasteeseen. Viimeinen erä maksetaan vasta sitten, kun koko remontti on valmistunut, tai tietyn takuuajan umpeuduttua, Jokela sanoo.

6. Valvontavastuu jätetään urakoitsijalle

Monissa kotitalousurakoissa valvontavastuu jätetään urakoitsijalle. Tällöin on iso riski, ettei työn laatu kaikilta osin vastaa tilaajan toiveita. Jokela suositteleekin hankkimaan työlle riippumattoman valvojan, esimerkiksi remontin suunnittelijan.

– Valvoja osallistuu tarjouspyynnön tekemiseen, käy läpi tarjoukset sekä urakkasopimuksen, valvoo projektin kaikki vaiheet ja suorittaa lopputarkastuksen. Valvojan kustannus on hankkeen laajuudesta riippuen muutamista satasista tuhanteen euroon, Jokela toteaa.

7. Vakuutukset eivät ole ajan tasalla

Jokela suosittelee, että urakka tilataan aina yrityksen kautta. Yrityksen vastuulla on huolehtia henkilöstönsä riittävästä vakuuttamisesta ja vastuuvakuutuksen ottamisesta. Jos kotitalous palkkaa esimerkiksi timpurin verokortilla, saattaa vastuu tarvittavien vakuutusten ottamisesta siirtyä tilaajalle.

Omaa asuntoaan remontoivan on syytä varmistaa, että oma vapaa-ajan tapaturmavakuutus on ajan tasalla. Jos töihin kutsuu kavereita tai sukulaisia talkooavuksi, on heidät tärkeä vakuuttaa vahinkojen varalta talkoovakuutuksella. 

– Kun aletaan tehdä omatoimisesti isompaa remonttikokonaisuutta, on tärkeä varmistaa omalta vakuutusyhtiöltä vakuutusturvan riittävyys. Tarvittaessa vakuutusyhtiö voi ehdottaa vakuutusturvaan täydennyksiä, Jokela muistuttaa.