Pari osti ensikodikseen täysin remontoitavan puutalon: ”Teimme tiukan kuukausibudjetin emmekä lipsuneet siitä”
Lisää aiheesta
Riina Heinosen ja Joni Saarisen puutalounelma vei 1,5 vuotta ja 35 000 euroa. He säästivät pitkän pennin tekemällä kaiken mahdollisen itse.
Katso, mutta älä katso.
Riina Heinonen hoki mielessään puolisonsa Joni Saarisen antamaa ohjetta kulkiessaan 1800-luvulla rakennetun puutalon huoneissa. Keskity pohjaratkaisuun ja sen mahdollisuuksiin, Saarinen oli tähdentänyt.
Helppoa se ei ollut. Talo oli remontoitu kauttaaltaan 1980-luvulla, ja aikakauden sisustustrendit näkyivät valinnoissa: ovia koristivat holvikaaret, seiniä taas tummanruskeat listat ja puolipanelointi. Yleisvaikutelma oli synkkä ja nuhjuinen.
Silti jokin talovanhuksessa sai Heinosen sydämessä läikähtämään. Hänessä heräsi halu antaa sille uusi elämä.
– Olen luonteeltani harkitsevainen, mutta tässä asiassa menin tunne edellä. Teimme tarjouksen seuraavana päivänä, Heinonen muistelee.
Nälkä kasvaa syödessä
Kukaan ei sanonut sitä ääneen, mutta jotkut pitivät pariskunnan toimintaa hulluutena.
Heinonen ja Saarinen olivat seurustelleet talokauppojen aikaan hieman yli vuoden. He eivät olleet edes asuneet yhdessä ennen kuin hankkivat itselleen remppakuntoisen paritalonpuolikkaan.
Saarinen uumoilee, että talon sisätilojen kunto oli karkottanut ostajaehdokkaat. Pohjaratkaisukaan ei ollut trendikkäästi avoin vaan sokkeloinen.
– Lähipiirissä ehkä hieman ihmeteltiin, että nyt jo teette tuollaista projektia. Mutta pääosin kaikki olivat todella innoissaan puolestamme.
Talo vaihtoi omistajaa 175 000 eurolla. Hinta oli pariskunnan mielestä enemmän kuin reilu 126 neliöstä ja suojaisasta pihamaasta kävelymatkan päässä Turun keskustasta.
Saarinen uumoilee, että talon sisätilojen kunto oli karkottanut ostajaehdokkaat. Pohjaratkaisukaan ei ollut nykytrendien mukaisesti avoin vaan pikemminkin sokkeloinen.
Paria ajatus remontista ei pelottanut vaan ennemminkin innosti.
– Toki tarkoituksena oli alussa tehdä vain pientä pintaremppaa. Repiä vanhat tapetit ja paneelit ja maalata seinät. Saimme huomata, että nälkä kasvoi syödessä, Heinonen sanoo ja virnistää.
Kaikki liikenevä raha remonttiin
Pari sai avaimet käteen lokakuussa 2019. Pari kuukautta sen jälkeen alkoi koronapandemia.
Useimpia kotiin eristäytyminen kypsytti, mutta Heinoselle ja Saariselle se oli onnenpotku. He saattoivat keskittyä remontoimiseen ilman häiriötekijöitä.
– Halusimme tehdä kaiken mahdollisen itse, ja koronan takia meillä oli runsaasti aikaa.
Meillä ei ollut minkäänlaista kokemusta remontoimisesta, joten halusimme säilyttää maltin.
Itse tekeminen oli ehtona myös budjetissa pysymiselle. Pari oli asuntoa hankkiessaan päättänyt, ettei ottaisi remonttiin lainarahaa. He halusivat tehdä kaiken pienten säästöjensä ja palkkatulojensa turvin.
– Aluksi ajatus oli, ettei meillä ole rahaa mihinkään isompaan. Meillä ei ollut minkäänlaista kokemusta remontoimisesta, joten halusimme säilyttää maltin, Joni Saarinen sanoo.
Pari laski pakolliset kuukausittaiset menonsa ja päätti, että niiden jälkeen jäljelle jäävä raha käytettäisiin remonttiin.
– Laskimme tiukan kuukausittaisen budjetin, emmekä lipsuneet siitä. Se tarkoitti, että oli pakko edetä hitaasti, Heinonen kertoo.
Remonttiapua Youtubesta
Pari aloitti urakan keskikerroksesta, jossa sijaitsevat keittiö, ruokailutila, olohuone, wc ja eteinen.
Keittiöremontti on yleensä yksi kodin kalleimmista, mutta pariskunta pystyi säästämään siinä pitkän pennin. Saarinen on ammatiltaan puuseppä, ja hän valmisti verstaallaan keittiön kiintokalusteet itse.
Keittiöön meni kokonaisuudessaan noin 4 000 euroa rahaa.
Pariskunta ei muista juuri riidelleensä, vaan projekti pikemminkin lähensi heitä. Remontoimisesta tuli yhteinen harrastus.
Pari teki itse kaiken, minkä pystyi. Sähkö- ja putkitöihin sekä kylpyhuoneiden eristämiseen tarvittiin ammattilaisia, mutta muuten hommat hoituivat omin käsin. Jos jotakin ei osattu, avuksi otettiin Youtuben ohjevideot.
– Se oli oikeastaan tosi kivaa aikaa. Laitettiin musiikki soimaan ja keskityttiin tekemiseen, Saarinen sanoo.
Remontin keskellä eläminen osoittautui yllättävän helpoksi. Heinonen oli etukäteen ajatellut, että kuormittuisi sotkusta ja keskeneräisyydestä, mutta hän tottuikin nopeasti laudanpätkiin ja remppapölyyn.
– Otin sellaisen mindsetin, että tämä ei ole ikuista. Pidin mielessä sen, mitä kohti oltiin menossa.
Pariskunta ei muista juuri riidelleensä, vaan projekti pikemminkin lähensi heitä. Remontoimisesta tuli yhteinen harrastus.
– Meillä oli samanlainen linja siitä, mitä halutaan tehdä. Eikä rahastakaan tarvinnut vääntää, kun olimme päättäneet tehdä vain sen, mihin oli varaa, Saarinen sanoo.
– Varmaan se johtui siitä, että kaikki meni lopulta todella hyvin. Jos olisi tullut isoja vastoinkäymisiä, olisivat hermot voineet kiristyä, Heinonen jatkaa.
Vessanpöntön putki räjähti kerran käsiin, mutta mitään sen isompaa ei sattunut.
Pari odotti, että jotain ikävää tulisi vastaan. He olivat lukeneet remppakauhukertomuksista, joissa kivijalka romahtaa tai koko talo on täynnä asbestia. Suurin yllätys oli kuitenkin se, ettei yllätyksiä tullut vastaan.
– Vessanpöntön putki räjähti kerran käsiin, mutta mitään sen isompaa ei sattunut, Saarinen toteaa.
– Jos joskus remppaamme toisen talon, siinä meneekin sitten taatusti kaikki pieleen, Heinonen sanoo ja naurahtaa.
80-luvusta muistuttavat holvit säästettiin
Remontti kesti lopulta puolitoista vuotta ja maksoi noin 35 000 euroa. Parilla oli mielessään tarkka kuva siitä, miltä he halusivat kotinsa näyttävän.
Pääosassa ovat vaaleat sävyt ja puu sekä mattamustat yksityiskohdat. Tärkeintä oli tavoittaa rauhoittava ja lämmin tunnelma.
– Koska huoneet ovat niin pieniä, halusimme niihin mahdollisimman paljon valoa ja avaruutta, Heinonen kertoo.
Puuta löytyy kodin jokaisesta huoneesta. Saarinen on suunnitellut ja valmistanut suuren osan kalusteista itse. Pari pyrki mahdollisimman ekologisiin ratkaisuihin ja hyödynsi rakentamisessa materiaaleja, jotka olisivat muutoin menneet roskiin.
– Käytimme paljon kertopuuta, jota käytetään esimerkiksi teollisuuden pakkausmateriaalina. Sitä ei perinteisesti ole jätetty näkyviin, Saarinen sanoo.
Pari halusi jättää näkyviin myös muiston talon kasarityylistä. Siksi he säästivät oviaukkojen holvikaaret.
Olen remontin myötä oppinut luottamaan siihen, ettei kaikki valintoja tarvitse tehdä järjellä. Nyt uskallan luottaa tunteeseen.
– Emme halunneet lokeroida tyyliämme vaan seurasimme kaikissa valinnoissa intuitiota, Heinonen summaa.
Remontti osoittautui erityisen kohtalokkaaksi Heinoselle, sillä hän päätyi vaihtamaan alaa. Pitkään sosiaali- ja terveysalalla työskennellyt nainen opiskelee nyt sisustussuunnittelijaksi.
– Olen remontin myötä oppinut luottamaan siihen, ettei kaikki valintoja tarvitse tehdä järjellä. Nyt uskallan luottaa tunteeseen.
Ketkä?
Puuseppä Joni Saarinen, 31, ja opiskelija Riina Heinonen, 27, asuvat Turussa 126-neliöisessä paritalon puolikkaassa. Perheeseen kuuluvat myös kissat Justus ja Tahvo.
| Harkitsetko kodin remontointia? Tutustu OP:n remonttilainavaihtoehtoihin täällä |
Lue myös:
Kahdesta asunnosta yksi koti – yksiö yhdistettiin kolmioon putkiremontin yhteydessä