Pariskunta tarvitsi kirjahyllyn. Toinen puolisoista vietti viikkoja tutkimalla asiaa: millainen olisi sopiva hylly ja mitä se saisi maksaa. Vielä kassallakin hän epäröi: kannattiko hylly ostaa, koska se on niin kallis hankinta?

Kyseinen puoliso on Jennan mies, joka on ollut harkitseva ja pikkutarkka rahankäytön suhteen oikeastaan aina. Sitkeästä säästäväisyydestä on merkkinä osake- ja rahastosäästötilejä ja omistusasunto, Jenna kertoo. 

Se, että hänen puolisonsa taloudellinen tilanne on varsin hyvä, ei suitsi tämän nuukuutta. 

– Automme vetelee viimeisiään, mutta korjaamme sitä tuttujen avulla, koska puoliso ei raaskisi ostaa uutta. 

Viime aikoina pörssisähkön liikkeitä on seurattu kuin videopeliä.

Viime aikojen sähkön hinnan voimakas nousu on tuonut uuden ulottuvuuden nuukuuteen. 

–  Hän seuraa pörssisähkön liikkeitä kuin videopeliä. Kun sähkö on erityisen kallista, puoliso huolehtii, että valoja ja sähkölaitteita käytetään niukasti.

Puolison syventyminen säästämiseen on perinpohjaista. 

– Minua välillä kismittää se, että kaikki pitäisi saada mahdollisimman halvalla. Laadulla ei niinkään ole väliä, ja siitä seuraa toisinaan hutiostoksia. Toisaalta kun ostetaan jotain arvokkaampaa, kuten kirjahylly, se on kultaakin kalliimpi hankinta, jota harkitaan loputtoman pitkään. 

Jennan mukaan puoliso on myös hieman mustasukkainen rahoistaan. Hän maksaa laskut ajoissa, mutta ei missään nimessä turhan varhain. 

– Hänelle on tärkeää, että raha siirtyy eteenpäin vasta viime hetkellä, ettei firma voi kerryttää korkoa hänen varoillaan.

Säkillistä jatkojohtoja saattaa aina tarvita

Nuukuudesta seuraa myös se, että puoliso ei henno heittää mitään pois.

– Meillä on jätesäkillinen jatkojohtoja, kun ei koskaan tiedä, mitä voisi tarvita. Tavaroiden kerääminen, kyvyttömyys luopua turhasta ja siitä seuraava tilan puute ärsyttää minua. Voisimme joskus laittaa tavaraa pois ja ostaa jotain uutta ilman, että meillä olisi minkäänlaista taloudellista hätää. 

Toisinaan puolison pihiys naurattaa Jennaa. 

– Jos pitkän puntaroinnin jälkeen hän päätyy ostamaan uutta, mutta ostos ei olekaan onnistunut, hän turhautuu mielestäni suhteettoman paljon. Itse en suhtaudu huteihin yhtä dramaattisesti, ja siksi se huvittaa minua.

Toisinaan puolison pihiys saattaa naurattaa. 

Jennan mukaan puoliso saattaa loukkaantua, jos hänen nuukailustaan vitsailee. Säästeliäisyys on peräisin lapsuudenkodista ja tärkeä osa hänen identiteettiään, Jenna sanoo. Jennan lapsuuden perheessä rahaan suhtauduttiin huolettomammin.

Kun Jennan perheessä ostettiin hypermarketin ruokaa, puolison perheessä käytiin kaikkein halvimmissa ruokakaupoissa. Jennalle teroitettiin kotona, ettei pikalainoja pidä ottaa. Puoliso taas ei nostanut edes opintolainaa. Hän asui lapsuudenkodissaan pidempään ja kerrytti omaa rahaa ensiasunnon ostoa varten. 

Nuukuus ei estä anteliaisuutta

Puolison pihiydessä on hyviäkin puolia, Jenna sanoo. Hintatietoisuus on tarttuvaa. 

– Vertailen hintoja nykyään tarkemmin. En ole enää muutenkaan yhtä impulsiivinen rahankäytön suhteen.

Pihit piirteet eivät estä puolison anteliaisuutta ja avuliaisuutta, Jenna kertoo. Puoliso on kannustanut ja auttanut Jennaa avaamaan rahastosäästötilin. 

– Hän antoi minulle sitä varten pesämunan, koska toivoi minullakin olevan omaa varallisuutta. Hän myös selvitti puolestani, miten saan korkoavustusta opintolainani maksuihin. 

Vertailen itsekin hintoja nykyään tarkemmin. Ja olemme säästäneet tuhansia euroja.

Ja vaikka sähkönkulutuksen tiukka seuraaminen on Jennaa välillä huvittanut, perhe on säästänyt puolison viitseliäisyyden vuoksi tuhansia euroja sähkökuluissa. 

– Kun kalliin sähköaallon aikaan laskumme oli vain kymppejä, puolisoni oli valtavan iloinen ja kertoi kavereilleen onnistumisestaan. 

Jenna ajattelee, että kahden aikuisen taloudessa on tärkeätä joustaa puolin ja toisin. 

– Toki kannattaa pohtia tarkkaan, miksi haluaa hankkia jonkun asian. On myös hyödyllistä pohtia, mistä oma säästämisen tarve kumpuaa ja miksi toinen joskus haluaa käyttää rahaa. 

Työssään terveydenhuoltoalalla Jenna on nähnyt, että raha aiheuttaa perheissä eniten ristiriitoja eikä aiheesta keskustella tarpeeksi. 

– Rahakulttuurimme on sulkeutunutta. Yritän omalta osaltani muuttaa sitä puhumalla avoimesti palkastani, laskuistani ja varallisuudestani. Se ei ole keulimista vaan hyödyllistä, asiaa normalisoivaa puhetta. 

Pihistely tuo turvaa

Rahankäyttöön liittyvät asenteemme ovat lähtöisin perheen kulttuurista, Väestöliiton johtava asiantuntija Heli Vaaranen sanoo. Asenteisiin sekoittuu myös persoonallisia tapoja ja taipumuksia.

– Nuukuus on voimakas persoonallisuuden piirre, jota kumppani ei oikeastaan voi muuttaa. Se olisi ajanhukkaa, koska tällaiset piirteet ovat meissä niin syvällä. Lämminhenkisyys ja ripaus huumoria taitaa olla paras tapa suhtautua kumppanin nuukuuteen.

Pihiyden luonnetta voi yrittää ymmärtää. 

– Joillekuille raha merkitsee viimeisintä, perustavanlaatuisinta turvaa. Tällöin he tuntevat olonsa turvallisemmaksi, kun raha on lompakossa, vaikka hankittava tuote olisikin edullinen. Samanlaiseen perusturvan hakemiseen liittyy se, jos välttelee viimeiseen asti velanottoa eikä käytä luottokorttia kuin äärimmäisessä hädässä, Vaaranen kuvailee. 

Myös yhteiskunnan muutokset vaikuttavat itsekunkin rahasuhteeseen. 

– Lamaan syliin syntyneet lapset ovat nyt kolmissakymmenissä. Oli suurtyöttömyys, konkurssiaalto ja perheiden taloudellisen elintason romahduksia. Tämä todellisuus vaikuttaa käyttäytymisen taustalla myöhemmin aikuisena.

Jos parisuhteessa käsitykset hyvästä taloudenpidosta ovat kovin erilaisia, se voi hetkittäin olla hankalaa. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku, Vaaranen sanoo. On hyvä tiedostaa omat tapansa säästää, kuluttaa ja huolehtia laskuista.

Aikuiset voivat vastata omista rahoistaan ja omaisuudestaan, mutta perheen yhteisistä menoista on sovittava yhdessä. Yksi tapa on vuorottelu. 

Vuorottelu perheen yhteisissä menoissa voi siedättää nuukaa käyttämään rahaa ja rennomman tekemään harkittuja valintoja.

– Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että toinen vanhempi ostaa yhden lapsen syysvaatteet, toinen toisen lapsen. Silloin molemmille muodostuu käsitys, kuinka paljon suunnittelua ja rahaa tämä edellyttää. Vuorottelu siedättää nuukaa käyttämään rahaa, silloin kun perheen talous sitä vaatii ja toisaalta saa rennomman tekemään harkittuja valintoja.

Samalla tulee konkreettiseksi mitä rahasta puhuminen ja neuvotteleminen vaatii: kärsivällisyyttä, aikaa ja ennakointia.

– Rahasta sopiminen käy sitä helpommin ja rauhallisemmin, mitä aikaisemmin asian ottaa puheeksi. Ihmiset reagoivat ylipäätään huonosti kiireeseen ja stressiin. Talouteen liittyviä asioita kannata tuoda esiin silloin, kun on syöty tai juotu hyvät kahvit. 


Jennan nimi on muutettu.