Perukirjaan tarvitaan kaikki tiedot vainajan omistuksista – näin ne löytyvät

Perukirja on selvitys kuolinpesän osakkaista sekä vainajan varoista ja veloista. Perunkirjoitusta varten tarvitaan kaikki tiedot edesmenneen omaisuudesta.

Jotta perilliset säästyisivät selvittelytyöltä surun keskellä, jokaisen kannattaisi jo elinaikanaan tehdä lista pankkitileistään, sijoituksistaan ja muusta omaisuudestaan, kuten kiinteistöstä, asunto-osakkeista ja autoista. Lisäksi perunkirjoitusta varten tarvitaan tiedot esimerkiksi henkivakuutusyhtiöistä ja tallelokeroista.

– Kun lista omaisuudesta on tehty ja laitettu testamentin kanssa samaan paikkaan, kuolinpesän osakkaiden on sitten kuoleman sattuessa helpompi selvittää vainajan omaisuus perunkirjoitusta varten, suosittelee pankkilakimies Tiia Pirinen Suur-Savon Osuuspankista.

Hyvä tapa varmistaa, että kuolinpesän osakkaat saavat tietoonsa ainakin suurimman osan omistuksista, on keskittää pankki- ja vakuutusasioinnit yhteen paikkaan. Siltikin perillisten pitää yleensä selvitellä asioita jonkin verran.

OP:n asiakkuusilmoitus auttaa selvittelyn alkuun

Osuuspankeista lähtee kuolinpesälle asiakkuusilmoitus, kun pankki on saanut väestötietojärjestelmästä tiedon asiakkaan kuolemasta. 

Asiakkuusilmoituksessa kerrotaan esimerkiksi vainajan tilivaroista, talletuksista, arvo-osuustileistä ja osakesäästötilistä, jotka on keskitetty osuuspankkeihin. Muutkin pankit yleisesti lähettävät vastaavat tiedot kuolinpesän osakkaille.

Myös suomalaiset vakuutusyhtiöt lähestyvät yleensä kuolinpesää, jos asiakkaalla on esimerkiksi ollut vakuutusyhtiössä henkivakuutus. Vakuutuksia voi myös olla työpaikan tai ammattiliiton kautta. 

– Jos asiakkuusilmoitusta ei ala kuulua ja tietää, minkä pankin tai vakuutusyhtiön asiakas edesmennyt on ollut, kannattaa soittaa kyseisen tahon yleiseen palvelunumeroon, neuvoo pankkilakimies Sofia Edel Suur-Savon Osuuspankista.

On myös hyvä tiedostaa, että kaikki pankit, vakuutusyhtiöt ja muut tahot eivät kuitenkaan välttämättä lähetä automaattisesti tietoja, joten kuolinpesän osakkailta vaaditaan omaa aktiivisuutta ja tarkkaavaisuutta: vaikka ilmoitusta ei tulisi, se ei tarkoita, etteikö henkivakuutuksia jossain olisi. 

Esitäytetty veroilmoitus antaa paljon tietoa

Vainajalla voi olla minkälaisia omistuksia missä tahansa. Jos hän ei ole tehnyt varoistaan listaa, alkavat kuolinpesän osakkaiden salapoliisityöt.

Vainajan kotona voi olla paperidokumentteja, kuten tiliotteita tai asiakirjoja kiinteistöistä. Tietokoneella on monella paljon tietoa, mutta niihin ei useinkaan pääse käsiksi ilman salasanoja.

Verottajalla on yleensä tietoja henkilön omistuksista. Nämä tiedot selviävät vainajan viimeisimmästä esitäytetystä veroilmoituksesta ja kiinteistöveropäätöksestä.

– Esitäytetty veroilmoitus antaa paljon tietoa. Siinä näkyvät vainajan puhelinosakkeet, sijoitusvarallisuus, kiinteistöt ja asunto-osakkeet, Sofia Edel kertoo.

Myös kiinteistöveropäätös antaa tietoa vainajan omistuksista. Kaikista kiinteistöstä ei tosin välttämättä ole merkintää kiinteistöveropäätöksessä, sillä rakentamattomista metsäkiinteistöstä ei tarvitse maksaa kiinteistöveroa. Metsäkiinteistöt on kuitenkin listattu esitäytettyyn veroilmoitukseen.

Miten kuolinpesän osakkaat saavat sitten vainajan verotustiedot? Moni selaa omia verotustietojaan sähköisesti OmaVerossa, mutta vainajan verotustiedot tulee tilata verottajalta erikseen, jos paperisia verodokumentteja ei löydy vainajan kotoa.

– Jotta pääsee käsiksi edesmenneen asioihin, pitää pystyä osoittamaan, että on kuolinpesän osakas, ja se onnistuu virkatodistuksella. Ennen virkatodistusta ei siis oikein pääse eteenpäin, Edel toteaa.

Virkatodistukset tilataan esimerkiksi Digi- ja väestötietovirastosta, oman evankelisluterilaisen seurakunnan aluekeskusrekisteristä tai Suomen ortodoksisen kirkon keskusrekisteristä.

Täydennysperukirja tarvitaan, jos omistuksia paljastuu myöhemmin

Alle 4 000 euron arvoista irtaimistoa ei perukirjaan kirjata, mutta rekisteröidyt kulkuneuvot, aseet ja muu merkittävä omistus, kuten vaikka osuus menestyksekkäästä ravihevosesta, tulee laittaa perukirjaan.

Perukirja pitäisi laatia normaalisti kolmen kuukauden sisällä henkilön kuolemasta. Jos vainaja ei ole jättänyt omistuksistaan listaa tai kertonut asioistaan perillisille, omistuksia voi olla piilossa esimerkiksi yritysomaisuuden muodossa tai jopa ulkomailla, eikä niistä välttämättä saada ajoissa tietoa perukirjaan.

– Täydennysperukirja on laadittava jälkikäteen, jos vasta perunkirjoituksen jälkeen ilmenee omaisuutta, Pirinen sanoo.

Täydennysperukirja tulee tehdä kuukauden sisällä siitä, kun tieto piilossa olleesta omistuksesta on tullut kuolinpesän osakkaille. Täydennysperukirja tulee toimittaa verottajalle.

– Täydennysperukirja ei ole niin laaja kuin varsinainen perukirja, mutta kaikki kuolinpesän osakkaat pitää kutsua täydennysperunkirjoitustilaisuuteen ja tarvitaan uskotut miehet, eli samat muotovaatimukset pätevät, Pirinen kertoo.