Neljällä kumipyörällä liikkuvaa kansaa verotetaan raskaasti. Valtio pitää huolen siitä, että veroja maksetaan auton ostosta ja omistamisesta, mutta kovimmat veroeurot kerätään polttoaineverolla.

Tämän vuoden lokakuussa 95-oktaanisen bensiinin litrahinta oli 1,43 euroa. Tuosta summasta veron osuus oli 0,95 euroa, joten ilman veroja bensalitra maksaisi pumpulla 48 senttiä litralta. Veron osuus bensalitran hinnasta on reilut 66%.

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n mukaan Tulli keräsi vuonna 2016 polttoaineesta valmisteveroa kaikkiaan 3,13 miljardia euroa.

– Polttoaineen verottaminen on yksinkertaista verottamista ja veron kantaminen on edullista. Liikenne on kohde mistä voidaan kohtuudella ottaa, toteaa Valtiovarainministeriön valmisteveroyksikön neuvotteleva virkamies Leo Parkkonen.

Sana kohtuus ja polttoainevero eivät kuitenkaan kohtaa monen autoilijan ajatuksissa. Mitä mieltä veron kohtuullisuudesta on Parkkonen itse?

– Kun sitä katsoo rahankeruun kannalta, niin liikentessä on tilaa ottaa rahaa. Sitä on verotettu meillä aina. Kun on EU:n päästötavoitteet, niin ollaan haluttu pitää kohtuullisen korkea verotaso yllä.

EU:n keskitasoon verrattuna Suomi on kovimpia polttoaineen verottajia, mutta kun vertailuun otetaan mukaan BKT, ei maamme enää erotu niin selkeästi. Korkean bruttokansantuotteen maissa polttoaineiden verokin on korkeampi.

Polttoaineiden verotuksella kaksi tehtävää

Polttoaineverolla on Suomessa kaksi tehtävää. Toinen on päästövähennystavoitteisiin pääseminen ja toinen valtion kassan kasvattaminen. Jälkimmäinen tuntuu olevan määräävämmässä roolissa, sillä autokanta uudistuu verotuksen vuoksi hitaasti.

Kun autokanta on vanhaa, päästöt ovat kovempia. Ja auton hankintavero pitää autokannan iäkkäänä. Päästötavoitteet kuulostavat tässä yhteydessä viherpesulta.

Onko polttoaineen korkealla verotuksella toivottuja vaikutuksia? VM:n Parkkosen mukaan hinnan korkealla pitäminen on perinteistä taloudellista ohjausta. Jos polttoaineen hintaa nostetaan ja palkat pysyvät ennallaan, pitää jostain säästää.

– Moni varmasti miettii, että ajaisinko vähemmän ja liikkuisin julkisilla enemmän. Kyllä hinta varmasti vaikuttaa.

Bensalitran kipuraja 2€

Suomessa Trafi on tutkinut polttoaineen hinnan vaikutusta ihmisten ajokäyttäytymiseen. Tutkimuksen mukaan suurin osa ihmisistä pitää bensalitran kipurajana kahta euroa. Se on hinta, joka vaikuttaisi ajamiseen negatiivisesti.

Leikitäänpä hetki ajatusleikkiä. Mitä tapahtuisi, jos polttoaine maksaisi sen mitä sen oikeat tuotantokustannukset ovat, eli vero poistettaisiin?

– Siinä menetettäisiin 2,7 miljardia verotuottoja, joten se raha pitäisi saada jostain muualta, sanoo Valtiovarainministeriön valmisteveroyksikön neuvotteleva virkamies Leo Parkkonen.

Vastaavanlaista lypsylehmää kuin liikenne ei valtiovallalla taida olla kovin montaa plakkarissa. Budjettiin pitäisi kaivaa lisätuloa tai ottaa lisää velkaa.

Oikeasti veron poistaminen polttoaineista ei olisi mahdollista, sillä EU:ssa verotuksen tulisi olla yhdenmukaista. Energiaverodirektiivin mukaan veroa tulee kantaa, mutta tason ei tarvitsisi olla näin korkea.

– Nykyisen verotason voisi puolittaa, toteaa Valtiovarainministeriön valmisteveroyksikön virkamies Leo Parkkonen.

Veroja maksetaan liikenteessä myös veroista

Tällä hetkellä veron osuus on vaikkapa vuoteen 2008 verrattuna alhaisempi. Vajaa kymmenen vuotta sitten bensan hinnan ollessa alimmillaan pitkään aikaan, oli veron osuus jopa 73% bensalitran hinnasta.

Bensan hinnan muodostuminen on kiinni useasta eri seikasta, mutta pelkästään veroja bensalitraan taiteillaan melkoinen läjä. Energiasisältövero, hiilidioksidivero ja huoltovarmuusmaksu. Lisäksi koko bensalitran hinnan päälle lätkäistään 24% arvonlisävero, jota maksetaan myös verojen osuudesta. Liikenteessä veroja maksetaan siis myös veroista.

Suomen erikoisesta polttoaineverotusjärjestelmästä kertoo jotain se, että verottomalta hinnaltaan bensiini ja diesel ovat lähes samanhintaisia. Samoissa hinnoissa pyörii myös polttoöljy, joka on kolmikosta kevyimmin verotettu polttoaine.

Polttoöljyä kutsutaan kansan kielellä löpöksi ja sitä saa käyttää ainoastaan maataloustraktoreissa ja työkoneissa. Polttoöljy on vastaavaa polttoainetta kuin diesel, mutta verohelpotuksensa vuoksi se on puolet halvempaa.

– Työkonekäyttö ei ole perinteisesti ollut liikennepolttoaineiden verotuksen piirissä. Sillä on haluttu tukea alkutuotantoa. Se ei ole huvikäyttöä, selventää Parkkonen.

Huvikäytöksi liikennettäkään tuskin koetaan kovin usein, sillä suuri osa liikkumisesta on ammatin ja tulon hankkimisen kannalta välttämätöntä. Kun maatalouskoneet vapautettiin aikanaan veroista, eivät ympäristöasiat olleet juuri mielessä. Olisiko maailma kypsä siihen, että maatalouskoneet joutuisivat maksamaan polttoaineestaan saman kuin muu kalusto?

– Voisihan se olla jopa korkeammin verotettua kuin liikennepolttoaineet, pohtii VM:n Parkkonen.

Tällä hetkellä liikenteen polttoaineita verotetaan 15 kertaa kovemmin kuin maatalouden koneita tai lämmitystä.