Next Generation EU, seuraavan sukupolven EU on juhlallinen nimi 750 miljardin euron elpymispaketille, josta EU-maiden johtajat pääsivät sopuun heinäkuisessa huippukokouksessaan. Keskustelua paketista on Suomessa hallinnut kaksi teemaa: se, että EU aikoo ensi kertaa rahoittaa elvytyksen ottamalla yhteistä lainaa ja se, mikä on suorien avustusten ja lainojen suhde paketissa.

Neuvottelujen loppumetreillä suorien avustusten osuus painettiin 390 miljardiin aiemmin kaavaillusta 500 miljardista.

Sitran yliasiamies Jyrki Katainen on entinen EU-komissaari, joten ei ole ihme, jos hänen mielestään elpymispaketti on monestakin syystä hyvä hanke. Katainen perustelee näkemystään sekä paketin välittömillä että pitemmän aikavälin vaikutuksilla.

– Finanssimarkkinoilla paketti otettiin hyvin vastaan ja markkinat ovat rauhoittuneet. Elpymispaketti antoi markkinoille viestin, että EU:ssa kyetään tekemään yhteisiä toimia kriisitilanteessa. Elvytystä tehdään nyt niin, että kaikilla EU-mailla on siihen varaa ja toimet suuntautuvat tulevaisuuteen, sanoo Katainen.

Tulevaisuuteen suuntautuminen tarkoittaa Kataisen mukaan sitä, että jo ennen koronakriisiä oli näkyvissä isoja muutosvoimia, jotka vaikuttavat yritysten tulevaisuuteen: ilmastonmuutos, ekologinen kestävyysajattelu ja digitalisaatio. Eri yrityksissä ja eri EU-maissa muutoksiin reagointi eteni hyvinkin eritahtisesti.

– Korona vei kysynnän alas ja vauhditti tätä muutosta hyvässä ja pahassa. EU:ssa päätettiin, että on syytä elvyttää, mutta tavoitteena on nousta kriisistä ekologisesti ja taloudellisesti kestävämpään maailmaan.

Tekeillä kestävän kasvun ohjelma

Kuulostaa hienolta, mitä tämä käytännössä tarkoittaa etenkin Suomelle? Ennakkoarvioiden mukaan noin 3,2 miljardin rahoitusta vuosille 2021–2023. Suurin osa, noin 2,3 miljardia, sisältyy erilliseen kestävän kasvun ohjelmaan, jota työryhmä parhaillaan laatii hallituksen budjettiriihessä antamien suuntaviivojen mukaisesti.

– Budjettiesityksessä nimetyt painopistealueet vastaavat myös EU:n talouspoliittisen ohjelmajakson painopisteitä. Tarkoitus on tukea etenkin investointeja, joilla on pitkän aikavälin positiivisia vaikutuksia, sanoo hankejohtaja Mikko Vähä-Sipilä työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Loput Suomen elpymisrahoitusosuudesta eli vajaa miljardi euroa kanavoidaan EU:n jo olemassa olevien ohjelmien ja rahoitusvälineiden kautta. Näihin kuuluvat koheesiorahastot, ilmastokysymyksiin keskittyvä oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, maaseudun kehittämisrahastot, tutkimusohjelma Horizon Europe, RescEU-varmuusvarasto ja InvestEU-investointiohjelma.

Budjettiesityksen mukaan suurin siivu kestävän kasvun ohjelmasta eli noin miljardin investoinnit tehdään vihreään siirtymään. Noin puoli miljardia osoitetaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen, kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistaminen, työmarkkinoiden toiminta ja työllisyyspalvelut sekä sote-palveluiden kehittäminen saavat kukin 150–400 miljoonaa euroa.

Työryhmän tarkempi esitys kestävän kasvun ohjelman sisällöstä valmistuu Vähä-Sipilän arvion mukaan marraskuussa.

– Tarkoitus on keskustella esityksestä myös julkisesti ja kuunnella tarkasti erilaisia näkemyksiä sidosryhmiltä, kuten esimerkiksi kaupungeilta, elinkeinoelämältä ja järjestökentältä.

Liikkeelle ensi vuonna

Periaatteessa elvytysrahat lähtevät liikkeelle, kun EU-komissio on hyväksynyt Suomen ohjelmaehdotuksen joskus ensi vuoden alkupuolella. Hallitus on varautunut ottamaan niitä mukaan ensimmäiseen lisäbudjettiesitykseensä.

Elpymis- ja palautumistukivälineestä saatavien avustusten maksatus edellyttää investoinneille ja uudistuksille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Uudistusten ja investointien välitavoitteita ja toteutusta seurataan säännöllisesti ja siitä raportoidaan myös komissiolle.

Sitran Kataisella on heti valmiina näkemys, miten elvytysrahaa kannattaa käyttää. Hän kannustaa osoittamaan vähintään puolet rahoituksesta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

– Poliittiset päättäjät voivat korvamerkitä näitä rahoja esimerkiksi hiilineutraalisuuden edistämiseen, kiertotalouteen tai digitalisaation edistämiseen. Rahat voisi kuitenkin kanavoida olemassa olevien organisaatioiden, Suomen Akatemian, Business Finlandin ja VTT:n kautta. Silloin panoksesta tulisi paljon suurempi, koska näissä hankkeissa on aina mukana myös yritysten oma panos, Katainen sanoo.

Hän muistuttaa, että tutkimusorganisaatioilla on myös vahva osaaminen hankkeidensa vaikuttavuuden seurannassa.

Lisää rahaa takausohjelmiin

Vaikka hallitus ja esityksen hyväksyvä EU-komissio päättävätkin rahoituksen suurista linjoista, elvytysrahoitusta kanavoituu myös yritysten haettavaksi. Aiemmin mainitun InvestEU-ohjelman kautta tarjolla on jo nyt takausohjelmia, jotka vauhdittavat pk-yritysten investointeja. Tähänkin on siis tiedossa lisärahoitusta.

– Parhaillaan neuvotellaan siitä, mitä Euroopan investointipankilta on tulossa suurille ja keskisuurille yrityksille, kertoo rahoituksen järjestämisestä vastaava johtaja Laura Hakamies OP Yrityspankista.

OP-ryhmä on viime vuosina rahoittanut pk-yrityksiä Euroopan investointirahaston riskinjakotakausten avulla yli 400 miljoonalla eurolla. Koronatilanteen takia InnovFin-takausohjelman ehtoja on hieman helpotettu.

– Kaikkien näiden investointiohjelmien tavoite on helpottaa rahoituksen kapeikkoja, esimerkiksi vapauttaa yrityksen vakuuksia johonkin muuhun tarkoitukseen tai alentaa rahoituskustannuksia.

Muutos kohti kestävämpää liiketoimintaa ei Hakamiehen mukaan ole mitenkään uusi asia yritysrahoituksessa.

– Kaikkien ympäristö- ja sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyvien tekijöiden merkitys ja analysointi luottopäätöksiä tehtäessä on viime vuosina kasvanut koko ajan. Tämä painotus näkyy myös markkinaehtoisella puolella, ja rahoituksen tarjonta ympäristöystävällisiin investointeihin on laaja, kertoo Hakamies.

Yritysrahoituksen tilanne on Hakamiehen mukaan kevään koronakriisistä vakautunut jo lähemmäs normaalia, mutta investointirahoituksen kysyntä on edelleen tavallista alempana. Keväällä osa yrityksistä tarvitsi myös akuuttia maksuvalmiustukea.

– Varsinkin pk-yritysten puolella on käytetty paljon Finnveran 80-prosenttista takausta, kun on haettu luottoa käyttöpääoma- ja lisälikviditeettitarpeisiin. Tämä on tehty pk-asiakkaille helpoksi ja suoraviivaiseksi.