Luomutuotteiden kysyntä kasvaa yli kymmenen prosentin vuosivauhdilla. Tänä vuonna aloitti Eviran mukaan lähes 500 maatilaa luomutuotannon, mikä merkitsee noin yhdeksän prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna.

Luomutuotteiden suosiota selittävät monet tekijät. Kuluttajien kiinnostus puhtaasti tuotettuun kotimaiseen lähiruokaan on lisääntynyt. Kuluttajat haluavat nyt laadukkaampia raaka-aineita, joiden alkuperä ja tuotantotapa kiinnostavat.

Tuottajia kirittää luomun pariin sen tarjoama parempi kannattavuus tavanomaiseen maataloustuotantoon verrattuna. Esimerkiksi luomumaidon tuotannossa omalle työlle ja pääomalle saatava korvaus on jopa kolminkertainen tavanomaiseen verrattuna.

Luomutilojen parempaa kannattavuutta selittävät myös heikompia satoja kompensoivat korkeammat tuotehinnat, luomutuet, suurempi tilakoko ja alhaisemmat tuotantokustannukset.

Maanviljelijä Anssi Laamanen Juvan Muumaa Ay:stä toppuuttelee kuitenkin alalle tulevia uusia luomuyrittäjiä liian ruusuisista kuvitelmista tehdä nopeasti kannattavaa bisnestä luomulla.

– On totta, että kysyntä on kasvussa ja markkina vetää nyt. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan laadukkaista tuotteista. Luomutuotannon käynnistäminen edellyttää kuitenkin pitkäjänteisyyttä ja monen vuoden työtä. Vaatii tarkkaa suunnittelua, että saa pellot kuntoon, Laamanen sanoo.

Jotta satoa voidaan myydä luomuna tai käyttää luomurehuna, on peltoa viljeltävä kaksi vuotta luomuehtojen mukaisesti. Tänä vuonna luomuun siirtyvät tilat tuottavat ensimmäiset luomusatonsa siis aikaisintaan vuonna 2020.

Yhteistyö ja luomu kannattavat

Anssi Laamasella on Heli Ahosen, Heikki Teittisen ja Kimmo Seppäsen kanssa kolmen tilan yhteisnavetta Juvalla. Juvan Muumaa Ay on noin 400 hehtaarin luomutila, jossa on 120 lehmää ja nuorkarjaa. Viljelyssä on apilanurmea, vehnää, kauraa, hernettä ja rypsiä karjan rehuksi.

Peltoviljelytyöt tehdään yhteiskoneilla sisäisellä ja ulkoisella urakoinnilla. Karja ruokitaan seosrehulla. Kaikki yli kolme kuukautta vanhemmat eläimet laiduntavat ja jaloittelevat säännöllisesti ulkotarhoissa talvella. Lypsylehmille on rakennettu verhoseinäinen makuuparsipihatto. Tila tuottaa maitoa noin miljoona litraa vuodessa ja se menee Juustoportin meijeriin ja jalostetaan luomutuotteiksi.

Laamanen ja hänen kollegansa aloittivat yhteisen luomutuotannon jo parikymmentä vuotta sitten toimittuaan sitä ennen perinteisinä maanviljelijöinä. Siirtyminen luomuun ja yhteistyö oli heidän keinonsa parantaa mahdollisuuksia kannattavan tuotannon ylläpitämiseksi.

– Luomu on myös arvovalinta. Haluan pitää hyvää huolta maasta ja säilyttää sen terveessä kunnossa myös tuleville sukupolville. Maan tulee säilyä elävänä eikä olla pelkkä kasvualusta, Laamanen sanoo.

Puhtaudessa ja kotimaisuudessa on lisäarvoa

Kansainvälisesti verrattuna suomalaiset ostavat edelleen vähemmän luomua kuin esimerkiksi ruotsalaiset tai tanskalaiset. Laamasen mukaan luomutuotteita pitäisi kehittää vahvemmin yhteistyössä tuottajien, jalostajien ja kaupan kanssa, sillä kysyntä on selvästi kasvussa ja kuluttajia inspiroi laajentuva luomutuotteiden valikoima.

– Luomutuotteissa on mielestäni valtava mahdollisuus niin tuottajille, jalostajille kuin kaupalle. Toivoisin, ettei näitä tuotteita aleta halpuuttaa, vaan niiden hinnoittelu pysyisi oikealla tasolla ja tuotot jakautuisivat reilummin jokaisen osapuolen kesken. Houkuttelevammin pakattuina luomutuotteet merkitsevät koko arvoketjulle lisäarvotuotteita, joista kuluttajat ovat valmiita maksamaan. Kuluttajat arvostavat puhtaita, kotimaisia raaka-aineita, Laamanen sanoo.

Hän on huolissaan luomututkimuksen tulevaisuudesta, kun tutkimuksen resursseja on vähennetty.

– Perusviljelyn, uusien lajikkeiden ja työtapojen tutkimusta tulisi edistää, samoin ympäristöystävällisen tuotannon todentamista, jotta voidaan vakuuttavasti todistaa luomun tarjoama lisäarvo. Myös luomutuotteiden markkinointiin ja pakkaussuunnitteluun tulisi satsata enemmän. Kuluttajat haluavat houkuttelevasti pakattuja tuotteita, Laamanen sanoo.

Juvalla on luomukeskittymä

Nuutilanmäessä Etelä-Savossa sijaitseva Juvan Muumaa Ay on yksi monista alueen luomutiloista. Juvan seutukunta on ollut uranuurtaja luomutuotannon kehittämisessä jo 1980-luvulta, kun alueella aloitti työnsä Suomen ensimmäinen luomuneuvoja Joroisissa vuonna 1983. Juvalle perustettu luomumeijeri lähti jalostamaan luomumaitoa 1990-luvulla ja avasi markkinat luomumaidolle.

– Paikallinen yhteistyö alkoi syventyä tilojen välillä, kun luomumaitotilat tarvitsivat luomurehua ja luomuviljaa. Tällä alueella on totuttu tekemään yhteistyötä tilojen välillä vuosikymmeniä ja se on antanut mahdollisuuksia kehittää tuotantoa kannattavammaksi, Laamanen sanoo.

Juvan peltoalasta on noin 16 prosenttia luomutuotannossa, kun Suomessa keskimäärin osuus on vain noin seitsemän prosenttia.

Viimeiset pari vuotta ovat olleet säiden puolesta rankkoja maanviljelylle, mutta Laamanen luottaa, että paremmat ajat ovat edessä.

Anssi Laamasen vinkit uusille luomuviljelijöille:

  • Hoida maa huolella. Huolehdi maan multavuudesta, viljelyn kierrosta ja monipuolisesta kasvuvalikoimasta.
  • Hallitse luomuvelvoitteet. Selvitä, mitä luonnonmukainen viljely tai eläintenhoito edellyttää.
  • Tee viljelysuunnitelma. Laadi seuraavan kasvukauden suunnitelma ja sovi hankittavista raaka-aineista ajoissa.
  • Tee markkinointisuunnitelma. Tässä vaiheessa vuotta olisi hyvä olla jo selvillä, mitä tulevan kauden sadolla tehdään.

​