1800-luvun alussa maailma oli suhteellisen tasa-arvoinen paikka, sillä kaikki olivat lähes yhtä köyhiä. Rikkaissa maissa asuvien ihmisten elintaso oli kaksin-kolminkertainen köyhimmissä maissa asuviin verrattuna.

Nyt maiden väliset elintasoerot ovat kasvaneet monikymmenkertaisiksi. Esimerkiksi bruttokansantuote asukasta kohti oli maailman korkein Qatarissa vuonna 2018. Se oli peräti 170 kertaa niin suuri kuin Burundissa, jossa se oli kaikkein pienin.

Miksi eri maanosissa taloudellinen asema poikkeaa toisista? Yksinkertaisia selityksiä ei ole, mutta joitakin tekijöitä on voitu erottaa selittämään maiden ja maanosien varallisuuden eroja.

Yhteiskuntajärjestys

Poliittinen- ja talousjärjestelmä ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisten toimintaan monin tavoin. Taloudellisen toiminnan sääntely, esimerkiksi mahdollisuudet omistamiseen ja ammatinharjoittamiseen muokkaavat yhteiskunnan rakenteita.

Länsimaat ovat taloudellisesti edistyneimpiä. Niiden yhteiskuntajärjestystä luonnehtivat demokraattinen poliittinen päätöksenteko, yksityisen ihmisen oikeus omistaa esimerkiksi niin maata kuin keksintöjään, ja yksittäisten ihmisten oikeus muodostaa yhteisöjä ja erityisesti yrityksiä.

Kun tarkastellaan kehittyviä talouksia, taloudellisen kasvun alkaminen näyttää ajoittuvan samaan aikaan kuin talousjärjestelmä on alkanut muuttua länsimaisempaan suuntaan.

Maan kasvuhistoria

Jokaisella maalla on oma kasvuhistoriansa. Esimerkiksi sodat ovat tuhoisia elintasolle. Suomessa bkt asukasta kohti romahti lähes 30 prosenttia ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan seurauksena vuosina 1916–1918. Japanissa bkt putosi toisen maailmansodan aikaan 1940–1945 yli 50 prosenttia.  

Myös rauhan ajan lamat laskevat myös elintasoa. 1930-luvun lama laski Yhdysvalloissa elintasoa 30 prosentilla. Suomen 1990-luvun lamassa elintaso supistui 10 prosenttia.

Sodat, rikollisuus ja korruptio ovat talouskasvun esteitä edelleen monissa kehitysmaissa.

Talouskasvu

Kaikissa maissa, jotka ovat päässeet osallisiksi talouskasvusta, elintaso on noussut nopeammin kuin jo aiemmin kasvuun kiinni päässeissä maissa. Kasvun eriaikaisesta liikkeelle lähdöstä aiheutuneet elintasoerot ovat tällä tavoin ajan myötä kaventuneet.

Miksi jotkin valtiot tai alueet pääsevät kiinni talouskasvuun ja toiset eivät? Valtaosa elintasoeroista selittyy sillä, ettei köyhillä mailla ole vielä käytössään tai ne eivät syystä tai toisesta pysty hyödyntämään niitä ideoita, joihin rikkaiden maiden vaurastuminen on perustunut. Ne ovat vielä maataloudesta ja raaka-aineista riippuvaisia samalla tavoin kuin Suomi oli vielä 1950-luvulla.

Köyhyydestä voi nousta. Kiinassa bruttokansantuote asukasta kohti oli 1980-luvulla pienempi kuin Afrikan maissa keskimäärin, mutta nykyään se on kolminkertainen. Kasvu on perustunut ensin muualla kehitetyn teknologian hyödyntämiseen, mutta viime aikoina myös omaan mittavaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Kiinassa tutkimukseen ja kehittämiseen käytetään rahaa jo lähes yhtä paljon kuin Yhdysvalloissa.

Mitkä asiat vaikuttavat talouskasvuun? Saat vastauksen Miten talous toimii? -verkkokurssilla‍. Samalla opit, miten hinnat muodostuvat, ja miten maailman suuret ongelmat syntyvät ja miten ne voidaan myös ratkaista. Verkkokurssi on ilmainen, ja sen on toteuttanut Taloustieteen keskus Helsinki GSE. Kurssin ovat rahoittaneet Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto. OP Ryhmä on kurssin viestintäkumppani.

Lue myös:

Mikä on osakeanti?‍