Konsulttina työskentelevä Hanne Kettunen on vanhempainvapaalla kolmannen lapsensa kanssa. Vielä hieman auki on se, missä vaiheessa Kettunen palaa töihin ja miten pitkään hänen puolisonsa on kotona lapsen kanssa.

Selvää pariskunnalle on kuitenkin se, että vanhempainvapaan ja hoitovapaan aiheuttamat menetykset ansiotuloissa lasketaan mahdollisimman tarkasti tasan.

– Se on minusta itsestään selvää, että vanhempainvapaan pitäisi tuntua kummankin kukkarossa tasapuolisesti, Kettunen sanoo.

Hänen mielestään kustannukset on tärkeää jakaa tasan. Esimerkiksi ”reilusta” ratkaisusta puhuminen jättää tilaa turhalle epämääräisyydelle.

– Se johtaa helposti eriytyviin elintasoihin parisuhteessa. Sanotaan esimerkiksi, että toisella on enemmän rahaa käytössä, mutta hänhän käykin töissä. Ei ajatella, että toinen tekee täyden työpäivän kotona lapsen kanssa.

Kaikki puoliksi vai yhteiset rahat?

Kettunen ja hänen puolisonsa toimivat kahden ensimmäisen lapsensa perhevapaiden aikana seuraavanlaisella taloudellisella järjestelyllä:

Kummallakin oli omat rahat ja lisäksi yhteinen taloustili, josta maksettiin kaikki perheen juoksevat kulut. Se, mitä kotona lapsen kanssa oleva menetti palkassaan, pistettiin puoliksi, ja tämän summan töissä käyvä maksoi kotona olevalle. Jos menetys siis oli esimerkiksi tuhat euroa, töissä käyvä maksoi automaattisesti 500 euroa kotona olevalle.

Peruspalkan päälle tulevia tuloja, kuten bonuksia tai Kettusen oman yrityksensä kautta ansaitsemia lisätuloja pariskunta ei ole jakanut, vaan ne ovat olleet kummankin omaa rahaa.

Kolmannen lapsen ja paljon rahaa syövän talonrakennusprojektin myötä perhe kuitenkin siirtyi malliin, jossa kaikki rahat ovat yhteisiä.

– Vanha järjestely toimi hyvin silloin, kun molemmat kävivät töissä, ja rahaa jäi myös yli. Nyt meillä on kuitenkin asuntolainaa kolme kertaa enemmän kuin suhteemme alussa, ja sekä menot että tulot vaihtelevat kuukausitasolla aika paljon, Kettunen sanoo.

Nykyisin kaikki sisään tuleva raha menee pariskunnan yhteiselle tilille, josta kumpikin maksaa itselleen omaa ”kahvittelurahaa”. Toimintatapa on toistaiseksi tuntunut hyvältä ja yksinkertaiselta.

– Kummankin onnistumiset satavat suoraan yhteiseen pottiin. Ja ruokakaupassakin on kiva käydä, kun tietää, että ruokatilillä on rahaa.

Myös eläkevaikutuksista pitää puhua

Pitkään kotona lasten kanssa oleminen näkyy palkan lisäksi esimerkiksi eläkkeessä, bonuksissa ja luultavasti myös yleisessä palkkakehityksessä.

– Jos toinen on usean vuodenkin lapsen kanssa kotona, sillä on jo aika iso kumulatiivinen vaikutus, Kettunen toteaa.

Hänen mielestään esimerkiksi eläkekertymästä on tärkeä puhua senkin takia, että elämä voi tarjota kaikenlaisia yllätyksiä.

– Ajattelen, että jokaisen pitäisi turvata oma tulevaisuutensa. Elämä ei voi rakentua siihen logiikkaan, että koska puoliso saa niin hyvin rahaa, kyllä me pärjäämme.

Vaikka Kettunen on jakanut miehensä kanssa perhevapaita, kahden ensimmäisen lapsen kanssa hän on ollut kotona pidempään. Heidänkään mallinsa ei siis ole täysin tasa-arvoinen, koska vaikutuksia eläkekertymään ei ole tasattu, Kettunen pohtii.

– Toisaalta se ei ole tuntunut kovin isolta asialta, koska olin kuitenkin kotona melko lyhyen ajan. Mutta onhan se totta, että samaan aikaan mies eteni töissä.

Päätökset tiedolla, ei mutulla

Kettunen korostaa olevansa miehensä kanssa helpossa tilanteessa talouden jakamisen suhteen. He ovat molemmat hyvätuloisia, ja kummankin tulot ovat lähes samankokoiset. Lisäksi esimerkiksi asuntolainan lyhennysvapaa toimii tarvittaessa taloudellisena vipuna perhevapaiden aikana.

– Ymmärrän, että nämä keskustelut ovat monimutkaisempia perheissä, joissa vanhempien tulot ovat merkittävästi eri suuruiset. Mutta sitäkin suuremmalla syyllä ne pitäisi käydä, hän toteaa.

Tuttujen kanssa aiheesta jutellessaan Kettunen sanoo yllättyneensä siitä, miten vähän jotkut puhuvat rahasta kumppaninsa kanssa.

Moni esimerkiksi perustelee äidin kotiin jäämistä sillä, että perheessä miehen palkka on parempi. Ennen päätöksiä Kettunen kuitenkin kehottaa laskemaan, kuinka paljon erilaiset järjestelyt todella tulevat maksamaan. Parempipalkkaisen vanhemman kotiin jääminen ei välttämättä ole niin suuri taloudellinen menetys kuin kuvitellaan, koska ansiosidonnainen vanhempainraha ja verovaikutukset tasaavat erotusta.

– Päätös kannattaisi tehdä tietoon, ei mutuun tai oletuksiin perustuen.

Kettunen itse kertoo laskeneensa – puoliksi leikillään – että vuosi kotona lapsen kanssa tulee maksamaan hänen palkallaan noin 20 000 euroa menetetyissä tuloissa.

– Ei omalle lapselle tietenkään kannata eikä edes voi laskea hintaa. Mutta tuo luku avaa sitä, että ne taloudelliset vaikutukset ovat aika merkittävät. Ja siksi on tärkeää puhua niistä.

Lue myös:

Vanhempainvapaa ja raha: Käy läpi nämä neljä talousvinkkiä‍