Vetytaloudesta tulee yksi maailman suurimmista markkinoista, kun maailma siirtyy kiihtyvällä vauhdilla kohti puhdasta energiaa, todetaan Suomen vetyklusterin vetystrategiassa. Suomen vetyklusteriin kuuluu yli 90 yritystä ja toimialajärjestöä, kuten ABB, Finnair, Fortum, Gasum, Kemira, Neste, UPM, Valmet, Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus.

Jo nyt on globaalisti ehdotettu yli 1 000 vetyprojektia, jotka edellyttäisivät 300 miljardin investointeja vuoteen 2030 mennessä. Puhtaan vedyn markkinoiden tuottojen uskotaan saavuttavan 3 000 miljardin euron rajan vuonna 2050.

Suomen vetytalouden arvo voi olla 16–34 miljardia euroa vuonna 2035, ja vetytalous on siihen mennessä luonut 60 000–115 000 uutta työpaikkaa. Ja siitä tahti vain vauhti kiihtyy. Kymmenen vuotta myöhemmin arvo on noussut 41–69 miljardia euroon, ja uusia työpaikkoja on luotu yhteensä 150 000–240 000.

Jotta strategia toteutuu ja Suomesta tulee Euroopan johtava vetytalous, Suomen pitää keskittyä kolmeen osa-alueeseen: laajentamaan kotimaista vedyn tuotantoa, nopeuttamaan puhtaan, kotimaisen teollisuuden kasvua ja kasvattamaan vetyyn liittyvien teknologioiden ja palvelujen vientiä.

Miten vetytalousstrategia jalkautetaan? 

Vetyklusterin strategiassa mainitaan jo yli 30 hanketta strategian toteuttamiseksi ja suomalaisen vetytalouden käynnistämiseksi. Tarkemmin niistä nostetaan esille 14 kiinnostavaa:

  1. Suomen hallitus on valtuuttanut Gasgrid Finlandin kehittämään kansallista, rajat ylittävää vetyinfrastruktuuria. Suunnitteilla on kolme kaasuputkea: Suomen ja Ruotsin pohjoisosien välille, merenpohjassa Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan välille sekä Suomesta Saksaan Baltian maiden ja Puolan kautta.
  2. Ruotsalaisten SSAB:n, LKAB:n ja Vattenfallin Hybrit-projekti tähtää puhtaan teräksen valmistamiseen Raahessa.
  3. Norjalainen Blastr Clean Steel suunnittelee puhtaan teräksen ja vedyn tuotantoa Inkooseen.
  4. Yhdysvaltalainen Plug Power alkaa tehdä yhteistyötä GravitHyn kanssa vähentääkseen hiilidioksidipäästöjä teräksen tuotannossa Kristiinankaupungissa.
  5. Neste suunnittelee uusiutuvan vedyn tuotantoa Porvoon jalostamolla omiin tarpeisiinsa korvatakseen maakaasusta valmistettua vetyä.
  6. Flexens aikoo aloittaa ammoniakin tuotannon puhtaalla vedyllä Kokkolassa.
  7. Green NortH2 Energy tekee Naantalissa tuotekehitysprojektia puhtaan ammoniakin tuottamiseksi.
  8. Varustamo Meriaura, Wärtsilä ja Green NortH2 Energy ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen puhtaalla ammoniakilla toimivan rahtilaivan rakentamisesta. 
  9. Wärtsilä ja Hycamite rakentavat teollisen mittakaavan laitosta vedyn tuottamiseksi kustannustehokkaasti LNG-laivoilla.
  10. Teknologiayhtiö SpinDriven prosessitehokkuusratkaisuja voisi hyödyntää vetytuotteiden valmistukseen.
  11. ABB auttaa vedyntuottajia optimoimaan vetylaitoksen elinkaaren osa-alueet. 
  12. Fortum ja Metsä Group tekevät yhteistyötä kiertotalouden biotuotteiden, pakkausten, biokomposiittien ja biotekstiilejä tutkimisessa.
  13. P2X Solutions käynnistää vihreän vedyn tuotantolaitoksen Harjavallassa.
  14. PEMEL hyödyntää VTT:n yli 20 vuoden vetyteknologioiden osaamista ja kehittää uutta, modulaarista elektrolyysijärjestelmää, joka on suunniteltu alusta alkaen massatuotantoon.

Kunnianhimoinen vetystrategia on tavoittelemisen arvoinen

– Tämä on juuri sitä, mitä tarvitaan, sanoo VTT:n vetytutkimuksen johtaja Antti Arasto.

– Suomessa ei ihan kauhean usein ole lähdetty näin kunnianhimoisesti tavoittelemaan mitään. Se ei ole olennaista, toteutuvatko kaikki hankkeet ja luvut juuri sellaisina, kun ne ovat vetystrategiassa, vaan se, että on lähdetty rohkeasti liikkeelle oikeaan suuntaan ja saadaan mahdollisimman moni hanke etenemään.

Tällä hetkellä Suomen talouskasvu on hidastunut merkittävästi, mikä jarruttaa vetyhankkeiden etenemistä. Mitkä hankkeista ovat elinkelpoisempia?

– Koska tiedän toisista hankkeista enemmän ja toisista vähemmän, ei ole reilua lähteä vertailemaan niitä. Ne ovat myös eri vaiheessa: osassa on vasta esiselvitys käynnissä, osassa tilataan jo päälaitekomponentteja. Sen voi kuitenkin sanoa, että uskon Nesteen hankkeiden etenevän. Ne ovat varmalla pohjalla, koska Nesteellä on tarve ja resurssit niiden toteuttamiseen.

Mitä vetytalous oikein tarkoittaa?

Fossiiliset polttoaineet, etenkin öljy, ovat vuosikymmeniä olleet maailman tärkein energianlähde. Öljylaivat ovat kuljettaneet ilosanomaa talouskasvusta eri puolille maailmaa. Ilmaston lämpeneminen on kuitenkin käynnistänyt nyt siirtymisen kohti uusiutuvia energianlähteitä. Sähköä tuotetaan koko ajan enemmän tuuli- ja aurinkovoimalla.

Sähköllä ei kuitenkaan voi käydä kauppaa globaalisti kuten öljyllä. Siihen tarvitaan vetyä. Toisin kuin öljy, vety pitää valmistaa, ennen kuin sitä voi hyödyntää. Siksi sitä ei sanota energian lähteeksi vaan energian kantajaksi.

– Vety ja vetyjohdannaiset ovat energian kantajia, joilla voi käydä kauppaa ympäri maailman, kuten öljyllä.

Vety toimii uusiutuvan energian varastona, mikä parantaa tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuuksia.

Uusiutuvaa eli vihreää vetyä valmistetaan puhtaan energian avulla elektrolyysillä. Siinä uusiutuvalla tuuli- ja aurinkosähköllä hajotetaan vettä hapeksi ja vedyksi, jonka voi varastoida käytettäväksi myöhemmin energiana. Vety toimii siis uusiutuvan energian varastona, mikä parantaa Suomessa tuuli- ja erityisesti aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuuksia.

– Meillä on Suomessa mahdollista lisätä uusiutuvaa sähköntuotantoa vielä entisestään. Tässä olemme paremmassa asemassa kuin lähes koko muu Eurooppa. Kun uusiutuvan sähköntuotannon kustannukset ovat laskeneet riittävästi, tulee vedyn valmistaminen elektrolyysillä houkuttelevaksi, puhtaaksi ratkaisuksi, koska päästöistä on päästävä eroon. Suomessa se on jo nyt mahdollista. Se tuo tänne investointeja ja työpaikkoja.

Vetyä voi kuljettaa paineistettuna kaasuputkia pitkin tai nestemäisenä rekoilla ja laivoilla. Varastointiin kehitetään erilaisia ratkaisuja.

– Koska vety on tosi pieni molekyyli, se karkaa helposti. Se ei ole kaikkein helpoin kuljetettava ja varastoitava aine. Globaalissa energiakaupassa sitä varmaan tullaan siirtämään energian kantajien avulla, eli siitä tehdään esimerkiksi ammoniakkia, metanolia tai metaania. Kauppaa käydään tällaisilla johdannaisilla, ei välttämättä pelkkänä vetynä.

Millaisia tuotteita vedystä voi tehdä?


Henkilöautot sähköistyvät, mutta vety voi tulla käyttövoimaksi lentoliikenteeseen ja raskaaseen liikenteeseen, jotka ovat hankalia sähköistää. Vedystä on mahdollista tehdä puhtaita lannoitteita ja parantaa samalla lannoiteomavaraisuutta. Puhdas vety on yksi ainesosa, kun tehdään hiilidioksidista ravintoproteiinia. Puhdas teräs on ehkä paras esimerkki, kun puhutaan lähiajan vetytuotteista, jotka tarjoavat lisäarvoa työssä ilmaston lämpenemistä vastaan.

– Olemme VTT:llä kehittäneet eristemateriaaleja, jotka on tehty vedystä ja hiilidioksidista. Ne pitävät hiilidioksidin pois ilmakehästä rakennuksen eliniän ajan, Arasto sanoo.

– Toivottavasti puhtaan vedyn avulla voidaan jatkossa tehdä pitkäikäisiä tuotteita, kuten muoveja, joilla on muukin lisäarvo kuin energiasisältö. Puhtaan vedyn avulla valmistetut jatkojalosteet vaativat toimivat markkinat, jotta niitä kannattaa valmistaa.

Vety on räjähdysherkkä aine.

– Turvallisuusasiat pitää ottaa vakavasti, mutta vetyä voi käsitellä turvallisesti. Niin on tehty pitkään jo esimerkiksi Nesteellä ja VTT:n koelaboratoriossa. Vety palaa värittömällä liekillä, jota voi olla vaikea havaita, mutta se myös tuulettuu nopeasti, jos on tullut vuoto.

Vedyn tulevaisuus Suomessa näyttää tällä hetkellä hyvältä.

– Tai oikeastaan erinomaiselta. Meillä on jaettu hyvät kortit, ja kun vielä pelaamme ne oikein, mahdollisuudet ovat vaikka mihin. Onnistuminen vaatii investointeja, myös ulkomailta. Enemmän kuin vedystä puhuisin teollisuuden murroksesta Suomessa. Vedyllä ja puhtaalla energialla meillä on mahdollisuus tehdä asioita kilpailukykyisemmin puhtaasti kuin monessa muussa paikassa maailmassa.

Lue myös:

Raha ohjaa vihreää siirtymää – YK:n ilmastokokouksen lopputulemana vahva viesti fossiilisten alasajosta

Vastuullinen sijoittaminen on kestävän kehityksen moottori