Kämmenensyrjä tai jalkapöytä paloi, korvanlehdet kärähtivät. Auringolta suojautuminen on periaatteessa helppoa, mutta käytäntö ei aina onnistu. Kysyimme asiantuntijalta kymmenen kysymystä auringolta suojautumisesta.

1. Tuntuu tuhlaukselta heittää viimevuotinen, melkein täysi aurinkorasva pois. Eikö todella voi käyttää vuoden vanhaa rasvaa?

Rasvoja on satoja erilaisia, joten ei voi sanoa varmasti, että joka ikinen rasva menisi vuodessa pilalle. Yleispätevä ohje kuitenkin on, että joka kesä kannattaa avata uusi purkki.

Vanhan aurinkorasvan kemiallinen koostumus voi nimittäin olla muuttunut ja tämä voi ärsyttää ihoa. Ei voi myöskään olla varma, että suojakerroin olisi yhä sama.

Puoli vuotta vanhankin aurinkorasvapurkin kanssa saa olla varuillaan. Kannattaa tarkistaa haju ja se, vaikuttaako rasva juoksettuneelta, eli onko rasva erottautunut nesteestä.

2. Onko suojakertoimesta 7 mitään hyötyä?

Kannattaa lähteä liikkeelle suojakertoimesta 30. Se sopii sellaiselle, jolla on ruskettuva ihotyyppi, ja jonka iho kestää jonkin verran aurinkoa.

Suojakerroin 50+ on tarpeen heille, joiden iho palaa herkästi auringossa, tai joilla on jokin ihosairaus, johon auringonvalo vaikuttaa: esimerkiksi ruusufinni tai punahukka. Suojakerrointa 50+ kannattaa käyttää myös, jos melanoomariski on korkea: jos esimerkiksi lähisukulainen on sairastanut ihosyöpää, tai jos on elämän aikana altistunut paljon auringolle ja lapsena iho palanut usein.

Pienet suojakertoimet on tarkoitettu heille, jotka käyvät vain hyvin vähän aikaa ulkona rusketushakuisesti. Palamisriski kannattaa kuitenkin muistaa.

3. Usein saa lukea, että ihmiset harvoin käyttävät rasvaa tarpeeksi. Mistä sitten tiedän, että rasvaa on oikeaoppinen määrä?

Aurinkorasvavalmistajat mittaavat rasvan suojakertoimen siten, että sitä on levitetty iholle kaksi milligrammaa neliösenttimetriä kohti.

Käytännössä rasvaa kannattaa levittää sen verran iso kerros, että se ei imeydy ihan hetkessä, mutta imeytyminen ei kestä kuitenkaan yli puolta tuntia. Jos iho tuntuu melkein heti kuivalta, rasvaa on liian vähän.

4. Minne rasvaa unohtuu aina laittaa?

Pyöräilijöiden ja puutarhureiden kannattaa muistaa erityisesti kädenselät. Sandaaleja käyttäessä jalkapöydät ja varpaat kannattaa rasvata, sillä ne ovat koko ajan suorassa altistuksessa auringonvalolle. Lyhythiuksisella korvalehdet ja korvantaustat palavat herkästi.

On hyvä myös muistaa, että vaatteiden reunat, resorit, kaulukset tai laukun olkaimet voivat hangata aurinkosuojaa pois iholta. Voi olla tarpeen lisätä tällaiselle alueelle rasvaa useammin tai varjostaa aluetta jollain toisella vaatekappaleella, esimerkiksi tekstiilihatulla.

5. Kauanko rasvan vaikutus säilyy, jos on vaikka päivän ulkona?

Jos on keskipäivällä liikkeellä, aamurasvailu ei ole tarpeeksi. Rasvaa on lisättävä puoliltapäivin, jotta suojateho pysyy. Yleisohje on kuitenkin ensisijaisesti välttää pahinta paahdetta kello 11 - 15.

6. Pikkulasten vanhemmat miettivät, pitäisikö aurinkorasvassa olla fysikaalinen vai kemiallinen suoja. Mitä niillä on eroa?

Pikkulapsilla suositeltavin tapa suojata iho auringolta on vaatetus. Kaikkia kohtia ihosta ei välttämättä saa suojattua vaatteilla.

Fysikaalinen suoja perustuu titanium- ja sinkkioksidiin. Ne ovat aurinkorasvassa isompina osina kuin kemiallisen suojan ainesosat, joten ne eivät imeydy ihoon yhtä helposti. Moni pitääkin fysikaalista suojaa turvallisempana vaihtoehtona kuin kemiallisen suojan aurinkorasvoja.

Nykyään fysikaalisen suojan aurinkorasvoja löytyy myös suojakertoimella 50.

7. Sanotaan, että auringossa pitäisi olla 15 minuuttia kolmesti viikossa, jotta saa tarpeeksi D-vitamiinia. Estääkö aurinkorasva D-vitamiinin kehittymisen iholla?

Aurinkorasvan suoja ei ole 100-prosenttinen, joten D-vitamiinia pääsee kyllä iholla kehittymään. Jos elää varsin tavallista, ulkoilevaa elämää, ei ole huolta, etteikö D-vitamiinia saisi kesällä tarpeeksi.

Jos taas kärsii aurinkoyliherkkyydestä, eikä voi ollenkaan oleskella ulkona auringossa, on tarpeen ottaa korvaavaa D-vitamiinilisää.

8. Auttaako tomaatin tai porkkanan syöminen tai luontaistuotteiden käyttö?

Väitetään, että tomaatin lykopeeni auttaisi lisäämään ihon luonnollista aurinkosuojaa. Tutkimusten mukaan apu on kuitenkin hyvin pieni.

Beetakaroteeni taas lisää ihon keltaisuutta, mutta siitä ei ole apua parantamaan ihon aurinkosuojaa.

Paras kemikaaliton keino suojautua auringolta on suojautua vaatteilla ja välttää auringonvalossa oleskelua puolenpäivän aikaan.

Vaikka aurinkorasvoistakaan ei tiedetä vielä kaikkea, luontaistuotteista on kuitenkin vähemmän tutkimustietoa kuin aurinkorasvojen kemiallisista yhdisteistä. Joillekin ne saattavat sopia ja joillekin ei.

9. Tarvitseeko vaatteiden alle laittaa aurinkorasvaa?

Mitä ohuempi ja reikäisempi materiaali, sitä todennäköisemmin se päästää läpi UV-säteilyä. Paksumpi, läpitunkemattomampi vaate taas päästää vähemmän säteilyä läpi, samoin erilliset UV-suojakertoimelliset vaatteet.

10. Mitä tutkimustietoa aurinkorasvoista on? Onko niitä turvallista käyttää?

Aurinkorasvojen sisältämistä kemiallisista yhdisteistä ei ole vielä paljoa pitkäaikaisseurantatutkimuksia. Alustavien tutkimusten mukaan on syytä välttää aurinkorasvoja, jotka sisältävät A-vitamiinia tai oksibentsonia.

On kuitenkin ylipäänsä suositeltavaa käyttää aurinkorasvaa. Tiedetään, että se ehkäisee ihon palamista, ja palamisen taas tiedetään varmasti olevan melanooman riskitekijä.

Asiantuntija: Ihotautilääkäri Rita Tarkka.

Lähteet: Terve.fi, Tiede.fi

Piditkö artikkelista? Tilaa maksuton OP Median uutiskirje, ja saat sähköpostiisi ajankohtaiset vinkit oman taloutesi hallintaan sekä asumiseen kerran viikossa.

Lue myös:

Tiesitkö: myös hajusteet ja tulehduskipulääkkeet voivat kasvattaa palamisen riskiä!

Makuvesi vai vissy? Asiantuntija panee kesän janojuomat terveellisyysjärjestykseen

​Artikkeli on julkaistu 25.4.2018 ja sitä on päivitetty 1.7.2022.