Ruuhkavuosissa rypevät vanhemmat ovat tottuneet kaikenlaiseen harmiin ja sairasteluun, mutta kulkutautien lailla leviävät taudit viiltävät perhettä syvästi. Täiden lisäksi vitsauksien listalta löytyvät kihomadot ja talvinen klassikko norovirus. Välillä tuntuu, että niiltä ei voi välttyä vaikka tekisi mitä.

– Päiväkodeissa lapset leikkivät tiiviissä kontakteissa ja päät lähellä toisiaan. Lisäksi etenkin pienet lapset laittavat herkästi käsiä suuhunsa, toteaa tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Kirsi Valtonen.

Kihomatoja ja norovirusta vastaan paras suojautumiskeino on hyvä käsihygienia. Lapselle tulisi opettaa oikeaoppinen tapa pestä kädet ja yksi hyvä vinkki on pitää kynnet lyhyenä. Norovirusta vastaan kannattaa suojautua myös pyyhkimällä kosketuspintoja useammin. Norovirus on tosin ajoittain niin herkkä tarttumaan, että desinfiointi tuntuu turhalta.

Täiden ehkäisytuotteista ei ole pätevää näyttöä

Täiden ehkäisemisestä on muutaman viime vuoden aikana puhuttu paljon ja markkinoilla on tuotteita, joiden kerrotaan suojaavan täitartunnoilta. Yksi tällainen on mm. pajunkuorishampoo. Ennalta ehkäiseviin tuotteisiin Kirsi Valtonen suhtautuu varauksella.

– Tehosta ei ole vakuuttavaa näyttöä ja valmisteita tulisi käyttää melkein jatkuvasti, mikä ei mielestäni ole kannattavaa.

Toimivampi keino lienee vanhan kansan viisaus siitä, että kaljussa päässä eivät täit viihdy. Niin radikaaliksi ei välttämättä kuitenkaan kannata ryhtyä, sillä täitartunnan saamisen jälkeen niistä kyllä pääsee eroon. Apteekista on saatavilla dimetikonipohjaisia valmisteita, joita Valtonen suosittelee.

Täiden hävittämisessä reagoidaan usein yli, sillä erityisesti netin keskustelupalstoilla neuvotaan käsittelemään täishampoolla koko perheen hiuskuontalot ja pesemään kaikki kodin tekstiilit pöytäliinoja myöten. Sellaiseen ei Kirsi Valtosen mukaan ole tarvetta.

– Muut perheenjäsenet tutkitaan, mutta heitä ei tarvitse hoitaa jos täitä ei todeta.

Kihomadon munat ovat sitkeää sorttia

Kihomatojen kohdalla tilanne on toinen, sillä niiden ilmaantuessa jynssäämiselle ja koko perheen hoitamiselle on olemassa hyvät perusteet. Hoitona toimivat apteekista saatavat reseptivapaat tabletit.

– Kihomatojen munat ovat sitkeämpiä ja niitä voidaan niellä vaikka pölyn mukana.

Tablettihoidon lisäksi paikkojen siivoamiseen ja petivaatteiden pesemiseen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä tartunta uusii melko helposti. Ylireagoida ei tarvitse, sillä ihon kanssa kosketuksissa olevien tekstiilien pesu riittää. Pesuun kannattaa laittaa pyyhkeet, lakanat ja alusvaatteet.

Häpeä on turhaa

Täihin ja kihomatoihin liittyy kiinteänä osana tietynlainen häpeäntunne. Ihmiset tuntuvat ajattelevan herkästi, että ne ovat jollain tapaa huonon hygienian seurausta. Kihomatojen kohdalla kyse voi olla vaikkapa huonosta käsienpesusta, mutta täiden kohdalla kyse on ennen kaikkea huonosta tuurista.

Erään uskomuksen mukaan täit eivät viihdy likaisessa päänahassa. Tämän uskomuksen Kirsi Valtonen kumoaa.

– Lika ei vaikuta millään tavalla täin viihtymiseen päässä. Täille on tärkeintä, että se saa veriateriansa ja munansa munittua hiusjuureen.

Täit ja kihomadot ovat tuttuja sairauksia ihmiskunnan historiassa. Luulisi, että keskiaikaisia vitsauksia muistuttavat taudit oltaisiin saatu kitkettyä länsimaisista tautikirjoista jo aikoja sitten. Näin ei kuitenkaan ole, sillä kyseessä on ihmisissä asuvat loiset.

– Niitä on käytännössä mahdotonta hävittää maailmasta, koska se edellyttäisi kaikkien maailman ihmisten hoitamista samanaikaisesti.

Juttu on julkaistu 22.9.2017 ja sitä on päivitetty linkkien osalta 8.2.2024.

Lue myös

Mahatauti tarttuu herkästi – ja näin se etenee kropassasi‍

Talviloma osuu usein virustautisesongin kanssa samaan ajankohtaan – vältä tuhansien eurojen menetys‍