Uniapnea koskettaa yhä useampaa suomalaista, selviää Pohjola Vakuutuksen tilastoista. Uniapnea on ylähengitysteitä ahtauttava sairaus, joka aiheuttaa toistuvia unenaikaisia hengityskatkoksia ja lisää merkittävästi esimerkiksi sydänkohtauksen riskiä.  

Uniapneaan liittyvien vuotuisten vahinkokappaleiden määrä on kasvanut Pohjola Vakuutuksessa vuodesta 2020 vuoteen 2024 noin 67 prosenttia. Myös maksettujen vakuutuskorvausten määrä on kasvanut samassa ajassa noin puolitoistakertaiseksi.

Erityisen kiivasta kasvu oli niin vahinkojen määrissä kuin korvauksissa vuonna 2023, jolloin tehtiin poikkeuksellisen paljon uniapneaan liittyviä leikkauksia. 

Pohjola Vakuutuksen henkilöasiakkaiden henkilövakuuttamisesta vastaava Atte Erkamo uskoo, että kasvussa on kyse monen asian summasta.

– Lukuihin vaikuttanee kasvanut tietoisuus univaikeuksista, jonka myötä yhä useampi osaa hakea syitä ja helpotusta oireilleen terveyspalveluista. Lisäksi erityisesti tutkimusten ja lääkärinpalkkioiden osuus korvauksissa on noussut viime vuosina. 

Uniapnea vaivaa etenkin yli 40-vuotiaita ja miehiä 

Pohjola Vakuutuksen uniapneaan liittyvistä korvauksista 63 prosenttia maksetaan miehille. Selkeä piikki nähdään 40–69-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa myös suomalaisten keskimääräinen painoindeksi on THL:n mukaan korkeimmillaan. 

Ylipaino onkin merkittävä uniapnealle altistava tekijä, jonka on todettu moninkertaistavan uniapneaan sairastumisen riskin. Samaan aikaan Eurostatin mukaan lähes 60 prosenttia yli 16-vuotiaista suomalaisista on ylipainoisia. 

– Lihavuutta ja siihen liittyviä liitännäissairauksia voi pitää jo uusina kansantauteina, jotka kuormittavat suomalaisten terveyttä. Näemme tilastoistamme, että uniapnean lisäksi lihavuuteen ja sen liitännäissairauksiin liittyvät korvaukset ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina, Erkamo kertoo. 

Lihavuuden lisäksi muita uniapnealle altistavia tekijöitä ovat muun muassa ahdas nenä tai nielu, kookkaat nielurisat ja purennan häiriöt.

Uniapnean hoito on yksilöllistä

Hoitamattomana uniapnea lisää muun muassa ennenaikaista kuolleisuutta, tapaturmavaaraa sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Se voi myös vaikuttaa työkykyyn ja elämänlaatuun.

Uniapneaa hoidetaan yksilöllisesti sen vaikeusasteen ja syiden perusteella. Liikapainoisen uniapneapotilaan hoitoon kuuluvat aina painonhallinta ja elämäntapaohjaus. Lievässä uniapneassa laihdutus voikin olla riittävä hoito.

Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa hoidetaan ensisijaisesti nukkuessa käytettävän ylipainehengityslaitteen (CPAP-laite) avulla. Uniapneaa voidaan hoitaa myös uniapneakiskolla, asentohoidolla tai leikkauksilla.

Tunnista uniapnean oireet

Seuraavat Duodecim-terveyskirjaston listaamat oireet‍ voivat olla merkkejä uniapneasta:

  • unenaikaiset hengityskatkokset
  • äänekäs ja katkeileva kuorsaus
  • kurkun karheus ja suun kuivuminen nukkuessa
  • jatkuva päiväaikainen väsymys, joka voi johtaa nukahteluun
  • heräily tukehtumisen tunteeseen, sydämen tykytykseen, lisääntyneeseen virtsaamistarpeeseen tai voimakkaaseen hikoiluun
  • aamupäänsärky
  • ärtyneisyys ja masentuneisuus
  • unettomuus
  • sukupuolivietin aleneminen
  • keskittymiskyvyttömyys ja muistamattomuus.

Lähteet: Dudecim terveyskirjasto, Eurostat, THL