Piilotyöpaikka on työpaikka, joka ei koskaan päädy julkiseen hakuun. Kun tutkitaan lähemmin työnantajan perusteita siihen, että työpaikkaa ei laiteta hakuun, ei selviä yhtä yksittäistä syytä. Tässä muutamia syitä: 

•    Työnantaja luottaa työntekijöidensä suosituksiin ja verkostoihin, kun täyttää työpaikan
•    Rekrytointijärjestelmään on tullut avoimia hakemuksia, joista löytyy sopiva työntekijä
•    Sopiva työnhakija on ottanut yhteyttä juuri sopivaan aikaan, eikä työnhakua tarvitsekaan käynnistää
•    Työnantajalla ei ole aikaa rekrytointiprosessiin ja se on kääntynyt headhunterin puoleen 
•    Yritys on käynnistämässä uutta liiketoimintaa, johon se tarvitsee osaajia, mutta ei halua paljastaa tätä kilpailijoilleen
•    Avainhenkilö on lähdössä yrityksestä, eikä tietoa haluta julkiseksi

Kaikkia piilotyöpaikkoja ei välttämättä ole edes olemassa, ennen kuin sopiva osaaja lähestyy yritystä ja luo itselleen työpaikan.

Piilotyöpaikka löytyy parhaiten verkostoista

YTK Työttömyyskassan yli 18 000 vastaajan jäsenkyselyssä 68 % kertoi löytäneensä viimeisimmän työpaikkansa piilotyöpaikkana.

Kyselyn mukaan yleisimpiä reittejä piilotyöpaikkaan olivat:

•    Henkilökohtaiset verkostot (29 %)
•    Organisaation sisäinen haku (9 %)
•    Avoin hakemus (6 %)
•    Työharjoittelu (5 %)

Villeimmät arviot väittävät, että piilotyöpaikkojen määrä voisi olla jopa 90 prosenttia.

Henkilökohtaiset verkostot ovat yleisin tapa löytää piilotyöpaikka. Ihmiset haluavat auttaa. Heillä voi olla tietoa oman yrityksensä lähitulevaisuuden tarpeista tai voivat vinkata henkilöstä omissa verkostoissaan.

Luottamus on kovaa valuuttaa suomalaisessa työelämässä. Vinkki sopivasta henkilöstä luotettavalta ex-kollegalta voi riittää työpaikan täyttämiseen.

Vinkki sopivasta henkilöstä luotettavalta ex-kollegalta voi riittää työpaikan täyttämiseen.

Verkostojaan voi laajentaa osallistumalla tapahtumiin: messuille, seminaareihin tai LinkedInin eri alojen vapaamuotoisiin tapaamisiin sekä oman alansa keskusteluihin. Siellä voi myös kutsua verkostoonsa suorahakukonsultteja tai henkilöitä itseä kiinnostavilta toimialoilta.

Verkostoitumisen voi aloittaa tutustumalla paremmin omiin työkavereihinsa, jotka eivät välttämättä ole etätyön myötä enää niin tuttuja: käydä lounaalla, viettää aikaa tai vaikka laulaa yhdessä karaokea virkistyspäivinä.

Harrastuspiireissä kannattaa avata suunsa ja kertoa, jos on työhaussa. Vieressä istuva pelikaveri voi tuntea sopivan yrityksen myyntijohtajan tai tarvita itse uutta työvoimaa.

Avoin hakemus kannattaa räätälöidä

Ennen avoimen hakemuksen tekoa on hyvä tutustua yritykseen. Löytyykö sen verkkosivuilta henkilöitä, joiden kanssa on jo verkostoitunut? Mitä yrityksessä on meneillään? Millainen on sen arvopohja? Mitä se kertoo itsestään työnantajana?

Miten rakentaa omista vahvuuksista ja osaamisesta yhdistelmä, jolla saa työnantajan kiinnostumaan?

Samalla on hyvä miettiä, mitä itsellä on annettavaa yritykselle ja koko toimialalle sekä tuoda se hakemuksessa esille. Miten rakentaa omista vahvuuksista ja osaamisesta yhdistelmä, jolla saa työnantajan kiinnostumaan?

Hakemuksessa on hyvä tuoda esille avoimuus ja joustavuus tarjottavan työpaikan vastaanottamisessa. Vaikka se ei aluksi vastaisi aivan toiveita, yrityksen työntekijänä on helpompi edetä kohti omia päämääriään.

Linkedin-profiili ajan tasalle

Linkedin-profiili on hyvä täyttää huolella, jos haluaa olla mukana piilotyöpaikkamarkkinoilla. Omien työtehtävien kuvailemiseen kannattaa panostaa: kertoa esimerkkejä onnistumisista ja aikaansaannoksista, omista ammatillisista tavoitteista ja kiinnostuksen kohteista.

Linkedin-profiilin eri osa-alueet kannattaa täyttää kattavasti, lisätä valmiita avainsanoja ja tiivistää tärkeimmät yhteenvetoon.

Suomessa omaa työttömyyttä ja työnhakua on piiloteltu, jopa hävetty. Sellaiseen ei ole syytä. On hyvä kertoa avoimesti, jos on hakemassa töitä, ja samalla kertoa rohkeasti vahvuuksistaan.

Asiantuntijoina artikkeliin on haastateltu YTK Työttömyyskassan viestintäpäällikkö Lauri Hannusta ja palvelupäällikkö Mirva Purasta.