Jos työpaikan vaihdon ajankohtaan voi itse vaikuttaa, niin kannattaa tehdä. Lähtiessään voi saada mukaansa bonukset hyvästä työstä tai jäädä ilman. Ajoituksella voi vaikuttaa siihenkin, saako maksimilomapäivät seuraavalle vuodelle.

Taloudellisten seikkojen lisäksi on hyvä miettiä omaa työhyvinvointiaan. Ilman lomia harva jaksaa nykyisessä työtahdissa. 

− Jos siirtyy yksityiseltä työnantajalta julkiselle puolelle ja irtisanoutuu keväällä ennen kesälomia, saa vanhalta työnantajalta kesälomansa rahana, mutta julkiselta puolelta ei ehdi kertyä vielä yhtään lomaa samana kesänä pidettäväksi, Akavan työelämälainsäädännön johtava asiantuntija Miia Kannisto muistuttaa.

− Yksityisellä puolella voi helpommin sopia uuden työnantajan kanssa palkattomasta tai jopa osin palkallisesta kesälomasta. Se kannattaa käyttää hyväksi.

Vuosilomalaki sanelee lomien määräytymisen raamit, mutta tarkennuksia niiden kertymiseen ja pitämiseen voi löytää oman toimialansa työehtosopimuksesta.

Ainakin näihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota:

Toiveissa pitkä kesäloma?

Ensimmäisenä työssäolovuotena vuosilomaa kertyy 1.4.–31.3. väliseltä ajalta 2 päivää kuukaudessa, kunhan töitä on kuukaudessa vähintään 14 päivää tai 35 tuntia.  

Kertyneet 24 vuosilomapäivää saa käyttää seuraavana kesälomakautena eli reilun vuoden päästä työn aloituksesta 1.5.–30.9. välisenä aikana. Lomaa kertyy ensimmäiseltä työvuodelta täysimääräisesti, kun uudet työt aloittaa viimeistään 1. huhtikuuta. 

− Moni työnantaja antaa uudelle työntekijälle mielellään palkatonta lomaa, jotta työntekijä jaksaa työssään paremmin. Jos edellisen työsuhteen kesäloman on saanut rahana ja ehkä vielä lomarahat sen päälle, ei palkaton lomailukaan tee lovea kukkaroon, Kannisto sanoo. 

Työpaikan vaihdossa voi taktikoida vielä niin, että työskentelee maaliskuussa vähintään 14 päivää uudella työnantajalla – näin saa kyseiseltä kuukaudelta ainakin kaksi vuosilomapäivää samalle kesälle.

Milloin pääsee talvilomalle?

Kun on työskennellyt vähintään vuoden samalla työnantajalla, lomapotti karttuu vuosilomalain mukaan 2,5 arkipäivää kuukaudessa. Jos siis aloittaa uuden työnsä viimeistään 1. huhtikuuta, isompi lomapotti alkaa kertyä seuraavana vuonna.

Näin kertyneet, 24 arkipäivän ylittävät lomapäivät saa pitää kesälomakauden jälkeen loka-huhtikuussa, eli aikaisintaan 1,5 vuoden päästä töiden aloittamisesta.

Talviloma voi kertyä pidettäväksi hieman eri tavoin, joten oma työehtosopimus on hyvä tarkistaa. 

Mahdollisia bonuksia luvassa? 

Tulospalkkiojärjestelmät ovat usein kalenterivuosiin sidottuja, ja bonukset maksetaan alkuvuodesta tai keväällä. Ehtona yleensä on, että työntekijän tulee olla maksun aikaan työsuhteessa työnantajaan.

Tarkista palkkion maksamisen ajankohta ja ehdot ennen irtisanoutumista.

Ehtona voi olla myös tiukemmin, että työsuhteen pitää olla maksun aikaan irtisanomaton.

Jos kuulut nykyisessä työssäsi yrityksen palkkiojärjestelmän piiriin, tarkista palkkion maksamisen ajankohta ja ehdot maksamiselle työnantajaltasi ennen irtisanoutumista.

Muut rahanarvoiset edut

Työpaikkaa vaihtaessaan kannattaa muistaa myös muut työsuhteen edut. 

− Työterveyshuollon laajuus, auto-, työmatka-, lounas- ja liikuntaedut ovat työntekijälle rahanarvoisia etuja, joissa voi olla paljonkin vaihtelua eri työnantajilla, Kannisto muistuttaa.

Edut ovat yleensä voimassa vain työsuhteen ajan, mutta ainakin lounas- ja liikuntaetujen voimassaolo kannattaa tarkistaa työnantajalta, jotta saadut edut eivät jää käyttämättä.