– Kyllähän koronan totaalisuus yllätti täysin minutkin, vaikka olen itsensä johtamisesta paljon puhunut ja sitä pitäisi olla itsensä johtamisen ammattilainen, kertoo HRM Partnersin organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa.

Valmennukset ja esiintymiset olivat täyttäneet Sahimaan kalenterin vielä vuoden alussa, mutta kevään kuluessa kalenteri tyhjeni parissa viikossa.

– Siitä seurasi inhimillinen sokki, kun asiat eivät menneet enää omien suunnitelmien mukaan. Sen jälkeen oli pohdittava, miten tilanteeseen pitäisi orientoitua, Sahimaa kertoo.

Nyt hän on keskittynyt auttamaan yrityksiä ja hr-puolta sopeutumistoimissa ja antamaan uravalmennusta irtisanotuille epävakaan tilanteen keskellä.

Uusi tilanne ja muun muassa etätöiden tekeminen vaatii tärkeää osaamista: itsensä johtamista.

Mieti tärkeysjärjestystä

Kun hallinnan tunne viedään, on hyvä mahdollisuus pohtia arjen tärkeysjärjestystä.

– Kuinka paljon on kalenterin ja ulkopuolisten asioiden orja, eli menevätkö kiireelliset asiat oikeasti tärkeiden asioiden edelle vain siksi, että ne ovat kalenterissa?

Sahimaan mukaan hyvään itsensä johtamiseen kuuluu sen analysoiminen, mikä on tärkeää ja edistämisen arvoista. Voi olla hämmentävää huomata, kuinka paljon päivästä menee pelkkään silppuun tai sellaisten askareiden tekemiseen, joita on vain tottunut tekemään.

Akuutin kriisin jälkeen pitää mukautua uuteen normaaliin ja toimia sen mukaan.

– Avain itsensä johtamiseen ja parhaaseen inhimilliseen toimintaan on se, että pystyy sopeutumaan. Osa on tässä jo onnistunut, osa on vielä matkalla.

Vie itseäsi eteenpäin – askel askeleelta

Sahimaa neuvoo, että aivan ensin muuttunut tilanne pitäisi pyrkiä hyväksymään ja ymmärtämään. Se on tärkeä askel, koska jokainen ihminen tarvitsee elämäänsä mielekkyyden ja hallinnan tunnetta.

– Ota käyttöösi keinoja, joilla voit hallita tilannetta, Sahimaa sanoo.

Tällaisia voivat olla esimerkiksi täsmälliset aamurutiinit ja työpäivään luotava uudenlainen rakenne, vaikka työpaikalle ei lähtisikään.

Sahimaa kertoo itse heräävänsä klo 6.30. Sen jälkeen aamu etenee puolen tunnin paloissa: aamupala, ammatillisen kirjallisuuden lukeminen, juoksevat työasiat, sosiaalisen median ammatillinen käyttö ja valmistautuminen työpäivään.

– Kun työ- tai palaverimatkoihin ei mene aikaa, pitää huolehtia kunnollisista tauoista ja syömisestä. Palautuminen on keskeinen osa itsensä johtamista. Jos jää työpäivän päätteeksi kiinni jatkuvaan työn tekemisen moodiin, kaikki menee lopulta sekaisin.

Hyväksi havaittu on Sahimaan kokemuksen mukaan pulse and pause -tekniikka: puserra keskittyneesti ennalta määrätty aika ja pidä sen jälkeen selvä tauko.

– Varaa erilaisilla töille omat aikaikkunat. Jos olet aamuihminen, tee silloin tehokkuutta ja intensiivistä keskittymistä vaativat työt, ja jätä erilainen sälä ja palaveri myöhemmälle päivälle. Välillä kannattaa tehdä myös rutiinijuttuja, koska ne auttavat aivoja palautumaan.

– Priorisoi raa’asti, koska olet oman kalenterisi herra.

Hyvä johtaja on armollinen

Uusien asioiden ja työmuotojen oppiminen haastaa enemmän. Tätä voi olla vaikea ymmärtää tai hyväksyä. Siksi Sahimaa neuvoo olemaan armollinen itselleen.

– Anna itsellesi riittävästi aikaa oppia ja ole realisti. Päivään tulee joskus yllätyksiä, palaverikutsuja ja keskeytyksiä. Hyväksy se, ettei kaikki mene aina suunnitelmien mukaan.

Jos muutokset hermostuttavat liikaa, saattaa syntyä ilkeä kierre. Kun haluaa saada yhä enemmän aikaan, riman töiden aloittamisellekin nostaa tiedostamattaan turhan korkealle. Silloin on Sahimaan mukaan vaarana, että ajautuu vain märehtimään ja lykkäämään vähänkään vaikeammilta tuntuvia juttuja.

Tavoitteiden asettamiseen Sahimaa suosittelee työpäivän aloittamista lyhyellä reflektiohetkellä.

– Mieti kolmesta viiteen asiaa, jotka haluat sen päivän aikana hoitaa. Sulje päivä tarkastamalla, tuliko ne tehdyksi.

– Madalla kynnystä tarttua asioihin. Lähde nopeasti jostain liikkeelle ja tee töitä viisi minuuttia. Katso sen jälkeen, mitä syntyi ja jatka siitä eteenpäin.

Opi tuntemaan itsesi

Menestyksellinen itsensä johtaminen lähtee itsensä tuntemisesta, sanoo Sahimaa. Hänen mukaansa nykyinen tilanne haastaa meidät kaikki miettimään arvojamme ja päämääriämme.

– On mahdollista, että opimme nyt äärimmäisen hyviksi johtamaan itseämme, koska meidän on pakko.

Sahimaa lainaa Winston Churchillin kuuluisaa ajatusta: ”Never let the good crisis go to waste.” Suuret romahdukset ovat lähes aina olleet myös lähtölaukauksia suurille kehitysharppauksille.

– Kohta on aika sille tarinalle, miten suomalaista hyvinvointia rakennetaan uudestaan ja mihin haluamme maailman parasta yhteiskuntaa viedä.

– Tämä on yhdistävä asia, sukupolvikokemus. Meidän pitää varo sitä, ettemme oppisi tästä mitään. Käytetään tämä hetki myös itsensä johtamisen uudenlaiselle oppimiselle.

Lue myös:

Luovasti kriisin keskellä‍

Vinkkejä parempaan etätyöhön‍