Tippi jakaa mielipiteitä – miten kävi Suomelle, jossa ei tipata?
Lisää aiheesta
Juomaraha vaikuttaa yleistyneen. Monelle on epäselvää, onko Suomi nyt tippimaa. Tarjoilija Jami Järvinen pitää tippiä todisteena hyvästä työstä.
Ravintola Lasipalatsin tarjoilija Jami Järvinen ei ole huomannut viime vuosina muutosta tippien maksamisessa.
– Suuret ikäluokat ja ulkomaalaiset tippaavat muita herkemmin, mutta etenkään yritysten korteilla juomarahaa ei yleensä anneta.
Tipit verotetaan työntekijöiden henkilöverotuksessa.
Järvinen pitää hänelle maksettavaa tippiä todisteena hyvin tehdystä työstä. Häntä mietityttää, jos asiakas on vuolaasti kiitellen kuitannut satojen eurojen laskun mutta sivuuttanut juomarahan täysin.
Järvisen mukaan ala on palkkakuopassa, ja tätä ei keskiluokassa aina ymmärretä. Hänestä juomarahaa pitäisi maksaa, jos on kokenut saavansa hyvää palvelua.
Maksupäätteen kysymyksen voi ohittaa
Kuinka moni oikeasti tippaa? Minkä verran tippiä pitäisi maksaa?
Veli-Matti Aittoniemi työskentelee Matkailu- ja ravintolapalveluiden eli Maran varatoimitusjohtajana. Hänelle on tullut viime vuosina kysymyksiä ahdistuneilta kuluttajilta.
Mitä pitäisi tehdä, kun tarjoilija ojentaa ravintolassa korttimaksupäätteen, jossa kysytään ensimmäiseksi, kuinka paljon haluaa maksaa tippiä?
– Kysymyksestä ei kannata ahdistua lainkaan, vaan sen voi halutessaan ohittaa ja maksaa vain ravintolalaskun loppusumman, Aittoniemi vastaa.
Hyvä tietää tippaamisesta:
- Tippiä kysytään korttimaksuissa erikseen, koska tipillä on eri tilityspaikka kuin laskulla.
- Tippiä ei ole Suomessa pakko maksaa.
- Moni asiakas haluaa maksaa tippiä saamastaan palvelusta.
Aittoniemen mukaan suomalainen tippikulttuuri ei ole muuttunut viime vuosina. Juomarahaa voi halutessaan maksaa, jos on ennenkin maksanut, mutta niin ei ole pakko tehdä.
Sen sijaan yksi selkeä muutos on tapahtunut: ihmiset käyttävät nykyisin tipin maksamiseen korttia. Ennen juomarahan saattoi jättää pöytään käteisenä, mutta nykyisin ihmiset eivät juuri kanna käteistä mukanaan.
Tippiä kysytään kortilla maksaessa kirjanpidon takia. Juomarahaa ei makseta ravintolalle vaan työntekijöille. Jos sen määrää ei syötettäisi maksupäätteelle erikseen, tippi tulisi osaksi laskua. Silloin ravintolan pitäisi maksaa siitä yrityksille kuuluvaa yhteisöveroa.
– Tipit kuitenkin verotetaan työntekijöiden henkilöverotuksessa, Aittoniemi muistuttaa.
Tipit jaetaan työvuorossa olleiden kesken
Ravintoloilla on erilaisia tapoja jakaa kortilla maksettu tippi työntekijöille. Nykyisin on tyypillistä, että illan aikana maksetut juomarahat jaetaan työvuorossa olleiden työntekijöiden kesken.
Aiemmin, kun asiakkaat tippasivat käteisellä, juomaraha oli yleensä henkilökohtainen. Aittoniemi pitää muutosta hyvänä; ennen tipistä hyötyivät vain tarjoilijat, mutta nykyisin myös kokit voivat saada rahasta osansa.

Kukaan ei tiedä, kuinka paljon käteisenä maksettavia juomarahoja ilmoitetaan verottajalle. Niiden maksamisesta kun ei jää jälkeä toisin kuin kortilla maksettavista tipeistä.
Tarjoilija voi ilmoittaa tipin itse verotuksessa muut ansiotulot -kohdassa. Joissain ravintoloissa kortilla maksettu tippi menee ensin ravintolalle, ja työnantaja ilmoittaa tipin tulorekisteriin, jolloin se käsitellään osana palkkaa.
Suomessa pyöristetään ylöspäin
Turkulainen Sanna-Mari Tikkanen maksaa mielellään tippiä hyvästä palvelusta.
– Matkoilla olemme tottuneet siihen, että maksamme tippiä kymmenen prosenttia ravintolassa tai Uberia käyttäessämme.
Tikkanen käy puolisonsa kanssa säännöllisesti illallisella ravintolassa. Tavallisesti he maksavat tarjoilijalle juomarahaa kymmenen prosenttia laskun loppusummasta myös Suomessa. Se on yleinen tipin määrä maissa, joissa tipit muodostavat osan tarjoilijan palkasta.

Suomessa on ollut tapana maksaa juomarahaa pyöristämällä laskun loppusumma ylöspäin tasarahaan asti.
– Viime aikoina on tapahtunut sellainen uusi muutos, että joissain ravintoloissa tipin määrää ehdotetaan prosentteina korttimaksupäätteellä. Tässäkään tilanteessa tippiä ei ole pakko maksaa, vaan pyynnön voi ohittaa, Maran Aittoniemi huomauttaa.
Hienoissa ravintoloissa tipataan eniten
Tyypillisesti tippaaminen kuuluu ravintoloihin, joissa hintataso on tavallista korkeampi ja palvelulla on paljon vaikutusta ravintolakokemukseen.
Tarjoilijana työskentelevä Jami Järvinen tippaa itsekin, kun hän on ravintolassa asiakkaana. Hänen mukaansa tipin maksamisessa on suuri ero maakuntien ja pääkaupungin välillä.
Tippiin voi vaikuttaa, että asiakas tietää, kuinka pitkää päivää kuski tekee eikä silti tienaa kummoisesti.
– Pikkukaupungin tarjoilijat ihmettelevät, kun stadilaisukko haluaa ihan vasiten antaa heille rahaa, Järvinen sanoo.
Myös alustatalousyritykset ovat saattaneet normalisoida tipin maksamista Suomessa, koska sovellus tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden kiittää kuskia tippaamalla. Moni myös tietää, että kuskit eivät ole työsuhteessa kuten tarjoilijat.
– Tipin maksamiseen voi vaikuttaa se, että asiakas tietää, kuinka pitkää päivää kuski tekee eikä silti tienaa kummoisesti, Aittoniemi arvelee.