Hyvinä aikoina työntekijöille sattuu tapaturmia enemmän kuin huonoina aikoina.

Tapaturmavakuutuskeskus TVK:n kesällä julkaistun ennakkoarvion mukaan vuonna 2017 kirjattiin noin 127 000 palkansaajien työtapaturmaa. Lukuun sisältyvät kaikkien vakuutuslaitosten korvaamat työpaikka- ja työmatkatapaturmat.

– Tuntuma on, että myös tänä vuonna tapaturmat jatkavat kasvuaan muutamalla prosentilla, Työtapaturmavakuutuskeskuksen tietokanta-analyytikko Janne Sysi-Aho arvioi.

Vuosittain eniten tapahtuu liikkumistapaturmia, kuten kaatumisia, liukastumisia ja kompastumisia.

– Kaatumistapaturmista seuraa pitkiä työkyvyttömyysjaksoja. Vakavat liikkumiseen liittyvät tapaturmat heikentävät elämänlaatua ja ovat taloudellisesti erittäin kalliita, Sysi-Aho sanoo.

Tarkkana kannattaa olla etenkin silloin, kun työhön liittyy paljon liikkumista sisätilojen ja ulkotilojen välillä.

Nousukauden tapaturmia ei tarvitse hyväksyä

Työelämä on muuttunut, mutta silti nousukauden tapaturmista ei ole päästy eroon. Pitääkö nousukauden tapaturmat vain hyväksyä?

– Ei missään nimessä. Turvallisuus ei saa olla tunnetta ilman hallintaa. Kun aktiviteetti nousukaudella lisääntyy, turvallisuuden hallinnan on pysyttävä mukana, mieluummin edellä.

Eri nousukausien vahinkojen vertailu on vaikeaa työelämän muutoksen takia.

1990-luvun laman jälkeen raskasta sekatyötä tekevien osuus väheni roimasti. 2010-luvulla palvelu- ja tietointensiivisillä aloilla työskentelevien määrä on lisääntynyt ja ulkotyötä tekevien määrä pudonnut.

Hyvää on se, että vahingot eivät ole yhtä vakavia kuin ennen. Entistä suurempi osa tapaturmista on sellaisia, joista työntekijä toipuu alle neljässä päivässä.

– Vahinkojen vakavuuden vähenemisen taustalla on muun muassa työturvallisuuden ja tekniikan kehittyminen sekä hoidon parantuminen. Yhteiskunta on muuttunut niin, ettei työntekijän välttämättä tarvitse palata suoraan lapion varteen kahdeksaksi tunniksi. Hän voi aloittaa esimerkiksi toimistotöillä.

Synkät suomalaiset turmavuodet ovat tilastohistorian alussa. Sysi-Aho kertoo, että ensimmäisenä tilastovuonna 1898 vakuutettuja vuosityöntekijöitä oli noin 60 000. Heistä 61 kuoli. Nykyisin palkansaajana vakuutettuja on noin 2,1 miljoonaa. Heidän määräänsä suhteutettuna vuoden 1898 taso tarkoittaisi noin 2180 kuolemantapausta vuodessa. Tapaturmissa menehtyy vuosittain noin 20–25 palkansaajaa.

Yksi parantajista on ollut rakennusala. Rakennusalan työntekijöiden terveyteen alettiin kiinnittää huomiota toden teolla noin kymmenen vuotta sitten. Silmätapaturmia oli rakennusalalla vuonna 2008 yli 2800. Vuonna 2016 silmätapaturmien määrä oli laskenut jo alle 1900:n.

– Uuden sukupolven turvallisuuskulttuuri on tullut isosti rakennustyömaille. Turvallisuutta johdetaan pitkäjänteisesti, mikä näkyy vahinkojen määrässä.

Sysi-Aho muistuttaa, että silmätapaturmissa turvallisuutta ovat parantaneet myös uudenlaiset suojaimet, jotka ovat mukavia, kevyitä ja toimivia. Suojalasit pysyvät työntekijän päässä paremmin, kun ne eivät purista tai huurru.

Työelämän pirstaloituminen aiheuttaa vahinkoja

Tulevaisuus näyttää tapaturmien osalta kimurantilta. Samalla kun riskienhallinta paranee ja turvallisuutta johdetaan yhä taitavammin, työelämä pirstaloituu. Tämä näkyy tapaturmissa.

– Tapaturmien tutkimisessa kiinnitetään huomiota perehdytykseen ja ohjeistukseen. Kun työntekijä ottaa esimerkiksi kännykällä nopean työkeikan, perehdytys voi jäädä vähäiseksi tai pahimmillaan jopa kokonaan pois. Turvallisuus ei silloin ole hallinnassa.

Myös liikkumisen monimuotoistuminen vaikuttaa tapaturmiin. Tarkkoja lukuja ei vielä ole esimerkiksi sähköpyörä- tai sähköpotkulautatapaturmista. Sysi-Ahon mukaan työmatkapyöräilyn suosion kasvu kuitenkin näkyy tapaturmatilastoissa.

– Kun katsotaan vain vahinkoja, pyöräilytapaturmat ovat kyllä lisääntyneet. Kun katsotaan hyötyjä pitkällä aikavälillä, arkiliikunta lisää seuraavina vuosikymmeninä toimintakykyisiä elinvuosia näillä samoilla ihmisillä, Sysi-Aho muistuttaa.

Ole tarkkana

Yrityksen koko vaikuttaa. Korkein työpaikkatapaturmien taajuus ei ole mikroyrityksissä, vaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Kun toiminta kasvaa, hallinta ei aina pysy perässä. Käytävät voivat olla täynnä liikettä, tuotteita, keskeneräistä tavaraa ja raaka-aineita, mikä lisää tapaturmia.

Mitataanko onnistumisia vai epäonnistumisia? Uudenlainen riskienhallinta ei keskity vain vahinkoihin ja epäonnistumisiin, vaan onnistumisiin. Tavoitteena on tukea turvallisuutta vahvistavia toimintatapoja.

Liikkuminen ja voima aiheuttavat vahinkoja. Yleisimpiä tapaturmia ovat kaatumiset. Vahingot syntyvät usein silloin, kun ihmiset liikkuvat paikasta toiseen. Näin tapahtuu esimerkiksi työmatkoilla sekä liikuttaessa sisätiloista ulos ja päinvastoin. Putoamiset aiheuttavat keskimäärin vakavampia vahinkoja kuin kaatumiset, vaikka putoamiset ovatkin harvinaisempia. Seuraavaksi yleisimmät vahingot liittyvät yläraajoihin, etenkin sormiin.

Laita työturvallisuus kuntoon - lataa avuksesi maksuton riskienhallinnan muistilista!‍