Työelämä muuttuu, mutta miten se näkyy tänä vuonna? Kysyimme asiaa 14 asiantuntijalta
Lisää aiheesta
Pekka Sauri, Maaretta Tukiainen ja muut työelämän tietäjät tietävät, mitä työlle tapahtuu.
Työelämää leimaa tänä vuonna yllätyksellisyys.
Pärjätäksesi työn murroksessa, sinun kannattaa tietää, mitä ympärillä tapahtuu. Kysyimme työelämää eri tavoin katsovilta asiantuntijoilta sitä, miltä työelämä näyttää tänä vuonna.
Selvitimme myös sen, miten yllätyksellisyyden kanssa pärjää.
Oman näkemyksensä kertoi 14 työelämän tietäjää. Heidän vastauksistaan nousi esiin neljä selkeää teemaa.
Kyselyyn osallistuivat muun muassa työeläkeyhtiö Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander, Suomen elokuvasäätiön hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittu Anne Brunila ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
Katso koko lista vastaajista tämän jutun lopusta.
Teema 1: Jatkuva oppiminen – ilman uusiutumista yritykset jäävät jälkeen
Jatkuvan oppimisen tarve nousee esiin useimmista vastauksista. Se näkyy vuonna 2019 kaikilla toimialoilla, eikä siltä välty yksikään työntekijä tai työtä etsivä.
Jatkuva oppiminen ei tarkoita sitä, että tietoa kaadetaan työntekijän päähän ”pakollisilla kursseilla”. Jatkuva oppiminen tarkoittaa sitä, että on työntekijöiden parhaaksi oppia uusia asioita. Tämän seikan tietävät yritykset kannustavat työntekijöitään uuden oppimisessa.
Jatkuva oppiminen ei koske vain kokeneita ammattilaisia tai asiantuntijoita. Pienessä maassa jokaisen kannattaa päivittää osaamistaan, koska muutoksen nopeutuessa tuoreelle osaamiselle riittää kysyntää.
– Suomessa on entistä enemmän keskityttävä työllisyysasteen nostamiseen. Nostamisen varaa on muun muassa ikääntyneissä ja osatyökykyisissä, nuoriakaan unohtamatta, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo.
Yksi ratkaisu osaajapulaan on se, että työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat saadaan nykyistä paremmin työmarkkinoille jatkuvan oppimisen kautta.
Yritysten on hyvä katsoa myös omaa toimintaansa. Jatkuva oppiminen ei koske vain yksittäisiä työntekijöitä. Yritystenkin pitää oppia.
– Tutkimusten mukaan työpaikalla on iso merkitys sille, onko yksilö kyvykäs ja motivoitunut oppimaan uutta. Organisaatioiden olisi viimeistään nyt alettava tosissaan miettiä, miten ne luovat ja tukevat oppimismyönteistä kulttuuria. Tämä on kohtalonkysymys paitsi niille itselleen, myös yksilölle ja yhteiskunnalle laajemmin, kertoo vanhempi asiantuntija Julia Jousilahti Demos Helsingistä.
Yrityksille jatkuva oppiminen merkitsee myös sitä, että teknologiaa ja koneita on uusittava nopeasti.
– Teknologiainvestoinnit ovat olennaisia työn mielekkyyden ja työn tuottavuuden kehityksen kannalta. Tässä yhteydessä vuorovaikutusta henkilöstön kanssa kannattaa hyödyntää. Työntekijät haistavat, miten ja millä välineillä työ parhaiten kannattaa tehdä ja mikä myös myy, sanoo sosiaalipolitiikan tutkijatohtori Satu Ojala Tampereen yliopistosta.
Futuristi Niko Herlin Great Minds Oy:stä puhuu muutoskuntoisuudesta. Se ei tarkoita pelkästään yksilön ominaisuuksia, vaan myös yrityksiä koosta ja toimialasta riippumatta.
– Omaa toimintaa on kyettävä tarkastelemaan ennakkoluulottomasti ja uskallettava tehdä asioita toisin. Ketteryys on siis valttia, Herlin kertoo.
Teema 2: Digitalisaatio – taikasana, joka alkaa toden teolla näkyä yritysten arjessa
Toiseksi eniten asiantuntijoiden vastauksista nousee esiin digitalisaatio; tuo möhkälemäinen taikasana, jonka taakse on vaikea nähdä. Digitalisaatiolle ominaista on hiipivä, lähes näkymätön eteneminen. Mitään hyvää ei yleensä tapahdu kerta rytinällä.
– On sanottu, että puolet nykyisistä työelämän tehtävistä katoaa 10–20 vuodessa, mutta tämä muutos ei näkyne suuressa kuvassa vielä vuonna 2019. Työtehtävien katoaminen ei useinkaan tarkoita ammatin katoamista, vaan täydellistä muutosta työn tekemistavoissa, ja tämä liukuma kyllä näkyy, kertoo filosofi Juha Hakala Jyväskylän yliopistosta.
Hakala muistuttaa, että on edelleen satojatuhansia suomalaisia, jotka eivät ole koskaan käyttäneet internetiä. Digitaalinen eriarvoisuus on seikka, joka nousee esiin, kun digitalisaatio kiihtyy. Sen vuoksi jatkuva oppiminen pitäisi ulottaa jokaiseen.
Yksi keino selvitä, on kehittää inhimillisiä ominaisuuksia, joita tekoälykkään on toistaiseksi vaikea kopioida. Niitä kutsutaan myös työelämätaidoiksi.
– Vaikka osa teknologisesta kehityksestä onkin vielä tulevana vuonna hämärän peitossa, digitalisaation myötä keskiöön on noussut joukko työelämätaitoja, joista on hyötyä paitsi tulevaisuudessa, myös vuonna 2019. Rajapinta koneiden ja älykkäiden algoritmien kanssa edellyttää meiltä parempia taitoja muun muassa vuorovaikutuksessa, empatiassa ja luovassa ongelmanratkaisussa. Myös kyky motivoida ja johtaa itseään ja omaa työtään kuuluu keskeisiin työelämätaitoihin vuonna 2019, kertoo muutosvalmentaja Maaretta Tukiainen.
Teema 3: Rakenteet – työ muuttuu, myös yritysten ja työmarkkinoiden on muututtava
Yksi 2000-luvun näkyvimmistä muutoksista on ollut yrittäjänä tehtävän työn määrän lisääntyminen ja yksinyrittäjien määrän kasvu. Kolmanneksi eniten asiantuntijoiden vastauksissa korostuu yhteiskunnan ja yritysten rakenteiden muutos.
Työmarkkinoiden olisi muututtava sitä mukaa, kun työn tekemisen tavat muuttuvat.
– On todennäköistä, että palkkatyön ja yrittäjätyön välinen raja kapenee tulevaisuudessa ja myös niin sanottu yrittäjämäinen tapa tehdä työtä työsopimussuhteessa kasvattaa suosiotaan ja merkitystään, kertoo Suomen Yrittäjien työlainsäädäntö- ja työmarkkina-asioiden asiantuntija Atte Rytkönen.
Rakenteisiin liittyy myös työntekijöiden kohtelu. Ihmiset voivat tehdä samalle yritykselle töitä eri sopimuksilla. Tasavertaisuus on tärkeää.
Nuoret ja aikuistuvat työntekijät omaavat erilaisia arvoja kuin edeltävät sukupolvet. Yritysten on kerrottava selkeästi arvoistaan, jotta ne pysyvät houkuttelevina uusien työntekijöiden silmissä.
Arvoihin liittyy keskeisesti se, että työntekijät alkavat työskennellä itsenäisemmin kuin koskaan aikaisemmin.
– Monille johtoportaassa se saattaa olla jopa pelottavaa, mutta huolet pois. Kokemukset osoittavat, että työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, osallisuus ja luottamus voivat parantaa paitsi motivaatiota ja työtyytyväisyyttä, myös parantaa tulosta, kertoo Demos Helsingin asiantuntija Johannes Anttila.
On myös hyvä muistaa, että usein juuri pelottomat ja osallistavaa kulttuuria kehittävät yritykset saavat parhaat työntekijät.
– Huippuosaajilla on jo nyt omat managerinsa, jotka kilpailuttavat työnantajia. Kulttuuri voi olla tässä ratkaisevassa asemassa, futuristi Niko Herlin muistuttaa.
Teema 4: Tasapaino – työn imu ei tarkoita palauttavan vapaa-ajan laiminlyöntiä
Ehditkö oikeasti palautua? Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen liittyy palautumiseen. Ilman palautumista, ihminen ei jaksa, vaikka niin hetken uskoisi.
Työpaikoilla pitää huolehtia siitä, että työntekijät muistavat palautua. Se ei onnistu, jos asiat työpaikalla ovat sekaisin. Yksi tärkeimmistä seikoista on epävarmuuden poistaminen. Kun työpaikalla on mahdollista se, että ongelmia voidaan ratkoa töissä, työntekijöiden ei tarvitse murehtia asioista vapaa-ajalla.
Tämä vaatii johtajaa, joka asettaa selkeät tavoitteet ja siirtää johtamisen painopisteen työn järjestelystä valmentamiseen, kannustamiseen ja työhyvinvoinnista huolehtimiseen. Tähän kaikkeen tarvitaan viestintää.
– Johtaminen on ytimeltään viestintää, niin organisaation sisäistä kuin ulkoistakin. Johtaja on organisaation tärkein viestintäresurssi, jota millään organisaatiolla ei ole varaa jättää käyttämättä, Helsingin yliopiston työelämäprofessori Pekka Sauri sanoo.
Miten työelämän yllätyksellisyyden kanssa sitten pärjää?
Kaiken perusta on luottamus. Luottamus on tuottavuuden ja uusiutumisen lähde, joka mahdollistaa työntekijöiden kokonaisvaltaisen osallistumisen.
Pahimmillaan luottamuksen puute vaientaa ihmiset, eikä riidoista pystytä puhumaan. Selvittämättömät riidat ovat työhyvinvoinnin rampauttajia, jotka vaikuttavat työntekijöiden elämään, tuottavuuteen ja vaihtuvuuteen.
Kun luottamus on kunnossa, yritys voi ratkoa riidat ja selviytyä yllätyksistä, joita tulee vastaan joka päivä.
Kaikki lähtee yrityksen johdosta:
– Inhimillinen, läsnä oleva, arvostava ja henkilöstönsä potentiaalit tunnistava ja hyödyntävä johtaminen ovat avainasioita sielläkin, missä vannotaan itseohjautuvuuden nimeen, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta.
Heiltä työelämästä kysyttiin
Johannes Anttila, asiantuntija, Demos Helsinki
Anne Brunila, ekonomisti, Suomen elokuvasäätiön hallituksen puheenjohtaja 2019-2021
Jarkko Eloranta, puheenjohtaja, SAK
Juha Hakala, kasvatustieteen professori ja filosofi, Jyväskylän yliopisto
Jari Hakanen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
Niko Herlin, futuristi, Great Minds Oy
Julia Jousilahti, vanhempi asiantuntija, Demos Helsinki
Jaakko Kiander, yhteiskuntasuhdejohtaja, Ilmarinen
Margita Klemetti, Työelämä 2020 -hankejohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö
Satu Ojala, sosiaalipolitiikan tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
Atte Rytkönen, työlainsäädäntö- ja työmarkkina-asioiden asiantuntija, Suomen Yrittäjät
Pekka Sauri, työelämäprofessori, Helsingin yliopisto
Sirpa Syvänen, yliopistotutkija, Työelämän tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto
Maaretta Tukiainen, muutosvalmentaja ja tietokirjailija, Moodit Oy
Keskity olennaiseen ja hoida palkanmaksu ilman paperisotaa. SuoraTyö.fi-palvelu auttaa mikro- ja pienyrityksiä hallinnoimaan työnantajavelvoitteita. Lue lisää: https://www.suoratyo.fi/.