Kun astuu sisään helsinkiläisen The Folks Hotel Konepajan ovista, vastassa on mielenkiintoisia yksityiskohtia. Yksi sellainen on kattomaalaus, jossa mytologiset aiheet yhdistyvät rautatieläis- ja konepajakuvastoon.

Maalaus on myös ikkuna menneisyyteen. Arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema rakennus vuodelta 1901 ei nimittäin ole ollut hotelli aina, vaan se on toiminut alkujaan VR:n konepajan entisenä konttorina. Viereisen rakennuksen ruokalassa on ravittu nälkäisiä työläisiä ja konepajakoulussa annettu ammattiopetusta muun muassa tuleville veturinkuljettajille.

Historiallisesti arvokkaan kiinteistön jäätyä tyhjilleen uudet omistajat, OP-Palvelukiinteistöt ja Real Estate Fund Finland III -rahasto, päättivät antaa tiloille uuden elämän. Rakennukset saneerattiin hotellikäyttöön ja tekniikka nykyaikaistettiin.

VR:n entinen konepajan konttori on nykyään hotelli.

Uusi käyttötapa pelastaa purkamiselta

Yhä useampi toimistotila uhkaa jäädä vaille käyttöä etä- ja hybridityöskentelyn suosion lisääntyessä, joten vastaisuudessa tilojen käyttötarkoitusten muutoksia saatetaan nähdä nykyistä enemmän.

Osa rakennuksista tulee elinkaarensa päähän, jolloin on päätettävä, mitä niille tehdään. OP:n salkunhoitaja Anni Lakanen sanoo, että ainakin vielä rakennusten konversioita yleisempää on purkava uudisrakentaminen.

– Uuteen käyttötapaan saneeraamisen haasteena on hankkeen kannattavuus ja rakennusten soveltuvuus eri käyttöön. Uudelle käytölle pitää olla kysyntää, jotta konversio olisi taloudellisesti järkevää, Lakanen sanoo.

Uuteen käyttöön saneerattavat kohteet ovat yleensä keskustan tuntumassa olevia arvotaloja, jotka on esimerkiksi suojeltu. Purkutuomion taas saavat tyypillisesti kohteet, jotka eivät taivu helposti uuteen käyttöön tai ovat sijainniltaan syrjässä.

Päästöt pienenevät uudisrakentamiseen verrattuna jopa 50 prosenttia.

Rakentamisen päästöt kuriin

Kannattavuuden ja mielekkään uuden käyttötarkoituksen lisäksi Konepajan konttori-, koulu- ja ruokalarakennusten saneerauksessa huomio kiinnittyi vastuullisuuteen. Lakasen mukaan konversio pienentää rakentamisen päästöjä uudisrakentamiseen verrattuna jopa 50 prosenttia, jos vanhaa runkoa hyödynnetään.

Rakennukset ovat nyt myös entistä energiatehokkaampia. Kiinteistö on liitetty kaukolämpö- ja kaukokylmäverkostoon, ja kaukokylmäputkissa virtaa valmiiksi kylmä merivesi.

Hotellin käyttämä sähkö on uusiutuvaa energiaa. Se on tuotettu hiilineutraalisti vesivoimalla, tulevaisuudessa myös tuulivoimalla. Yleistyviä sähköautoja varten pihassa on yli 20 latauspistettä, jotka nekin ovat kierrätettyjä.

Vastuullisuus on tärkeää myös vuokralaiselle. Hotellihuoneiden ovet avautuvat muovin sijasta puusta tehdyillä avainkorteilla, ja ravintolan astiasto ja kalusteet on hankittu käytettyinä kirpputoreilta. Huonekaluissa on suosittu suomalaista.

The Folks Hotelin toimitusjohtaja Aki Keskitalo sanoo, että hotellikonseptille on tärkeää rakennuksen ja alueen historia. Tarinat ovat osa hotellielämystä.

Yllätyksiä ja hotellielämyksiä

Vanhan kiinteistön saneeraus vajaan 150 huoneen hotelliksi oli vaativa projekti. Vaikka rakennusten taustoihin oli tutustuttu huolella etukäteen, purkutöiden aikana vastaan tuli monenlaisia yllätyksiä, Lakanen sanoo.

– Piirustukset eivät aina vastanneet toteutustapoja tai käytettyjä materiaaleja. Välipohjista paljastui esimerkiksi ratakiskoja.

Ilmi tulleet asiat vaikuttivat tehtyihin suunnitelmiin, joita täytyi muuttaa lennossa. Vanhasta jäivät jäljelle perustukset, runko, suojellut detaljit sekä tunnelmaa. Varsinkin alueen historiaa henkivät punatiiliset seinät ovat saaneet paljon ihailevia katseita ja kiitosta vierailta.

– Oleellista hotellikonseptillemme on, että rakennuksella tai alueella, jossa hotelli sijaitsee, on itsessään historiaa. Siksi päädyimme tänne emmekä uudisrakennukseen, kertoo toimitusjohtaja Aki Keskitalo hotellia operoivasta Folks Hotel Oy:stä.

– Vaikka hotelli on urbaani ja moderni, kaikella on historiansa ja tarinat ovat osa hotellielämystä.

OP-Palvelukiinteistöt on erikoissijoitusrahasto, jonka tarina rakentuu suomalaisten elinkaaren aikana tarvittavien ja yhteiskunnalle tärkeiden palvelujen tuottamisen ympärille. Lue lisää.