Luonto ei tarvitse ihmistä, mutta ihminen tarvitsee luontoa. Myös yritysten liiketoiminta on riippuvainen luonnon tuottamista palveluista eli ekosysteemipalveluista. 

WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder pitääkin tärkeänä, että luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin merkitys taloudelliselle toiminnalle on noussut vihdoin aiempaa voimakkaammin esille.

– Yritykset tunnistavat biodiversiteetin merkityksen ja luontokadon riskit, mutta toistaiseksi toimet luontokadon pysäyttämiseksi ovat riittämättömiä. Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen on vasta harvalla yrityksellä strateginen prioriteetti tai selkeä arvovalinta, mutta onneksi tilanne on muuttumassa parempaan.

Ihminen on aiheuttanut toiminnallaan maailmanlaajuisen sukupuuttoaallon, ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä on tullut aito uhka. Maailman talousfoorumin riskiraportti‍ tiivistää asian: kymmenen vuoden aikajänteellä pääriskit kohdistuvat nimenomaan ilmastokriisiin, luonnonkatastrofeihin sekä luontokatoon ja ekosysteemien romahdukseen.

– Luonnon resurssit ovat rajalliset. Jos yritykset jatkavat luonnonvarojen ylikulutusta, samalla niiden omat toimintaedellytykset murenevat. Ei ole olemassa kestävää talousjärjestelmää ilman elinvoimaista luontoa, Rohweder sanoo.

OP Ryhmän vastuullisuusjohtaja Annina Tanhuanpää painottaa, että yrityksillä on keskeinen rooli luontokadon pysäyttämisessä.

– Kun jokainen yritys tekee oman osansa, siitä syntyy iso vaikutus. Kaikkien yritysten on nyt toimialasta riippumatta lähdettävä mukaan talkoisiin luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi.

Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen on välttämätön osa yrityksen riskienhallintaa

Maankäytön muutokset, luonnonvarojen käyttö, ilmastonmuutos, saastuminen ja vieraslajit köyhdyttävät luonnon monimuotoisuutta. Yli 42 000 kasvi- ja eläinlajia on luokiteltu uhanalaisiksi maailmanlaajuisesti, ja luku kasvaa vuosi vuodelta.

200 valtiota ovat sopineet osana YK:n biodiversiteettisopimusta‍, että maapallon maa-, sisävesi-, rannikko- ja merialueista 30 prosenttia asetetaan suojeltaviksi vuoteen 2030 mennessä. Samoin vähintään 30 prosenttia heikentyneistä maa- ja vesialueista täytyy ennallistaa. Myös Suomi on sitoutunut tavoitteisiin.

Ei ole olemassa kestävää talousjärjestelmää ilman elinvoimaista luontoa.

Kansainväliset sitoumukset ulottuvat edelleen finanssisektorille. Esimerkiksi EU:n taksonomia eli kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä on osa rahoitusmarkkinoiden sääntelyä, ja siihen odotetaan parhaillaan ympäristökriteereitä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.

Tanhuanpää näkee, että tulevia kriteereitä voidaan hyödyntää yritysrahoituspäätöksissä. Biodiversiteetistä tulee yksi näkökulma rahoittajien ja sijoittajien ESG-analyysiin, jossa huomioidaan yrityksen ympäristö- ja yhteiskuntavastuu sekä hyvä hallintotapa. Kestävyysraportointi velvoittaa ennen pitkää jokaista yritystä.

– Myös keskuspankit ovat heränneet luonnon monimuotoisuuden merkitykseen, koska biodiversiteetillä on välitön kytkös talouteen. Luontoa ei voi enää ajatella ilmaisena lounaspöytänä.

Toisin sanoen luonnon monimuotoisuuden huomioiminen on riskienhallintaa. Kun riskejä pystytään ehkäisemään ajoissa, järjestelmätason vakavat uhkakuvat eivät pääse realisoitumaan. Ekosysteemien romuttumista on myöhemmin kallista ja jopa mahdotonta korjata.

Vastuullista liiketoimintaa maapallon kantokyvyn rajoissa

Kansainväliset tavoitteet ja rahoittajien kriteerit ohjaavat yritysten biodiversiteettityötä. Tanhuanpää suosittelee lähtemään liikkeelle olennaisuusanalyysillä, jonka avulla yritys voi selvittää omalle liiketoiminnalleen keskeiset luontoriippuvuudet, -riskit ja -vaikutukset.

Kaksoisolennaisuuden periaate auttaa hahmottamaan liiketoimintaa eri näkökulmista: miten yritys vaikuttaa omalla toiminnallaan luontoon, ja miten luonto vaikuttaa yrityksen toimintaan.

– Yritysten pitäisi tarkastella oman toimintansa ja arvoketjunsa vaikutuksia kokonaisuutena. Tällöin liiketoimintaa on mahdollista sopeuttaa siten, että se pysyy maapallon kantokyvyn rajoissa, Rohweder lisää.

Kun yritys on tunnistanut keskeiset teemat, se voi miettiä keinoja, joilla tilannetta voi parantaa. Toimiala vaikuttaa siihen, mitä käytännön toimenpiteet tarkoittavat. Esimerkiksi valmistavan teollisuuden yritys voi pohtia, olisiko sen mahdollista siirtyä neitseellisistä raaka-aineista laajemmin kiertotalouteen.

– Koronapandemia on osoittanut, että yrityksillä on kyky ja halu uudenlaisiin ratkaisuihin pakon edessä. Luontokato on samanlainen kriisi, joka on otettava vakavasti, Tanhuanpää toteaa.

WWF tekee jatkuvasti yhteistyötä eri alojen yritysten‍ kanssa. Kansainvälisenä asiantuntijaorganisaationa se on ollut mukana luomassa tiedepohjaisia ilmasto- ja luontotavoitteita, joihin yritys voi tukeutua vastuullisuustyössään. Yritys voi ryhtyä WWF:n sisällölliseksi yrityskumppaniksi, ottaa käyttöön WWF Green Office -ympäristöjärjestelmän tai lahjoittaa rahaa suoraan luonnonsuojeluun.

Luonnon monimuotoisuutta voi tukea ilman viherpesun vaaraa

Luontoa ja ilmastoa ei voi erottaa toisistaan. Hyvinvoiva ja monimuotoinen luonto sopeutuu paremmin muuttuviin ilmasto-oloihin, ja toisaalta tasapainoisena säilyvä ilmasto takaa eliölajeille suotuisat elinolot. Siksi laadukas biodiversiteettityö tukee ilmastonmuutostyötä ja päinvastoin.

Toistaiseksi biodiversiteetin mittaaminen ei ole yhtä helppoa kuin päästöjen laskeminen, mutta mittaristot ja tavoitteiden asettaminen kehittyvät koko ajan.

– Yritysten ei kannata jäädä odottamaan valmista mittaristoa, vaan nyt on aika kehittää omaa toimintaa ja asettaa tavoitteita. Samalla on huomioitava, ettei yritys suin päin lupaa vastuullisuustavoitteita, joita se ei pysty saavuttamaan. Tällöin on riski syyllistyä viherpesuun, Tanhuanpää huomauttaa.

Lisäksi yrityksen kannattaa noudattaa varovaisuusperiaatetta: jos jonkin toiminnon epäillään aiheuttavan luonnolle haittaa, sitä on syytä muuttaa tai mahdollisuuksien mukaan lopettaa se kokonaan.

Vastuullisuustyössään yritys voi tukeutua tieteeseen pohjautuviin työkaluihin. Esimerkiksi Science Based Targets Networkin‍ lähestymistapa ja WWF:n Biodiversity Risk Filter‍ auttavat yrityksiä ymmärtämään biodiversiteettiriskejä sekä vastaamaan niihin asettamalla realistisia tavoitteita.

– Luontokato on aina paikallinen ilmiö, joten toimenpiteitä täytyy tehdä siellä, missä liiketoiminta ja arvoketjut ovat. Olennaista on, ettei yrityksen ja sen arvoketjujen toiminta aiheuta luontokatoa enää vuonna 2030, Rohweder korostaa.

Tutustu OP:n kestävään yritysrahoitukseen.‍