Pitäisikö tuotantoa laajentaa tai konekantaa uudistaa? Kun maatalousyrittäjä pohtii tällaisia, hän joutuu pyörittämään päässään melkoisen suuria summia. Onkin vain luonnollista kysyä apua laskelmiin ennen kuin idean esittää pankille.

Entä jos pankki itse asiassa kannustaisi keräämään hankkeen kaikki osapuolet saman pöydän ääreen? Monialayhteistyö on mahdollisuus, jota OP haluaa tarjota asiakkailleen, kertoo OP Ryhmän maa- ja metsätalouspalveluiden johtaja Teppo Pöllänen.

– Kyse on mahdollisuudesta, eli ketään ei pakoteta tähän.

Monialayhteistyöstä voidaan käyttää myös nimitystä nelikanta. Nelikannalla tarkoitetaan tilannetta, jossa maatalousyrittäjän lisäksi saman pöydän ääreen istuu rahoittajan edustaja, yrittäjän sopimuskumppani, kuten meijeri tai lihatalo sekä asiantuntijatahon edustaja, kuten ProAgria.

Pöllänen kertoo, että ulkopuolisen asiantuntijan ottaminen mukaan on myös pankin mielestä suositeltavaa.

– Erityisesti kustannus- ja kannattavuuslaskennassa ulkopuolisesta asiantuntijatahosta on etua.

Pöllänen korostaa, että vaikka monialayhteistyön tarkoituksena on tarjota maatalousyrittäjälle apua monelta suunnalta, pankkisalaisuuden alaiset asiat pysyvät vain yrittäjän ja pankin välisinä.

– Keskustelu on avointa, mutta luottamuksellista. Olemme luoneet mallin, jossa dokumentoidaan pankkisalaisuuden säilyminen.

Ääneen lausuttu idea riittää

Monialayhteistyöstä on hyötyä erityisesti yrityksen kehittämiseen liittyvissä hankkeissa ja kokonaisuuksissa, kertoo talousjohtamisen kehityspäällikkö Ari Nopanen ProAgrialta. Yhteistyön suurin hyöty saavutetaan, kun se aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, hän muotoilee.

– Yrittäjä voi kutsua yhteistyöryhmän koolle jo ennen tarkkaa suunnitelmaa, eli silloin, kun kyseessä on vasta ääneen lausuttu idea.

Ajan ja vaivan säästö sekä monipuolisuus ovat monialayhteistyön etuja, Nopanen kertoo. Kun kaikki osapuolet saadaan kerralla saman pöydän tai videopuhelun ääreen, ei esimerkiksi navetan laajennusta suunnittelevan maatalousyrittäjän tarvitse selittää samoja asioita kolmelle taholle, eli pankille, meijerille ja ProAgrialle.

Tällä tavoin sama tieto saadaan kaikille osapuolille samanaikaisesti, ja osapuolet pääsevät keskustelemaan suoraan keskenään, eikä kukaan ole toisen käden tietojen varassa. Suunnittelu käynnistyy heti oikeilta raiteilta ja etenee ripeästi.

Pohjimmiltaan monialayhteistyössä on kyse siitä, että kaikki osapuolet ovat omassa päätöksenteossaan parhaan mahdollisen tiedon varassa, Pöllänen tiivistää. Kun tieto on oikeaa, realistista ja kaikilla samaa, kaikki hyötyvät.

Pöllänen lisää, että rahoittajan on inhimillistä ja järkevää olla mieluummin varovainen kuin liian optimistinen. Tällaisessa tilanteessa varmuuskertoimia pitää kasvattaa ja maksumieheksi jää lopulta asiakas. Jos taas keskusteluihin saadaan mukaan muitakin osapuolia kuin pankki ja asiakas, rahoittaja saa eteensä laajemman kattauksen faktoja, joiden perusteella luottopäätös on mahdollista tehdä.

Eniten hyötyä isoissa hankkeissa

Maatilojen kokoluokka on kasvanut sellaiseksi, että Pölläsen mukaan on aiheellista pohtia, osaako yksi osapuoli edes ottaa huomioon kaikki tekijät, joita rahoituspäätöksen tekemisessä pitäisi tietää.

Mahdollisimman aikaisesta yhteistyöstä on ajansäästön lisäksi myös henkistä hyötyä, Nopanen huomauttaa. Yrittäjä näkee siinä aivan konkreettisesti, että hän on asiantuntijoiden ympäröimänä ja että apua on tarjolla.

– Tässä on avain myös tulevaan menestykseen. Kun investointi, laajentaminen tai muu kehittäminen lähtee etenemään parhaalla mahdollisella tavalla, yrityksellä on hyvät näkymät tulevaisuuteen.

Periaatteessa monialayhteistyön malli sopii mihin tahansa hankkeeseen, mutta eniten hyötyä saavutetaan sekä Pölläsen että Nopasen mukaan hankkeissa, jotka ovat tilan mittakaavan huomioiden vähintään keskikokoisia. Lisäksi esimerkiksi sukupolvenvaihdos, maatilan osakeyhtiöittäminen, tuotantosuunnan muutos, uuden yritystoiminnan käynnistäminen tai taloudelliset haasteet ovat muutoksia, joissa monialayhteistyöstä on hyötyä.

– Pitää myös muistaa, että yhdelle yrittäjälle 100 000 euron investointi on pieni, mutta jollekin se on elämän suurin, Pöllänen muistuttaa.

Suunnitteletko investointia maatilayrityksessäsi? Katso OP:n rahoitusvaihtoehtoja‍

Lue myös:

Maatalouden rahoitus Suomessa: Nälkävuosista ilmastonmuutokseen‍

Maatilan työturvallisuus on investointi tulevaisuuteen‍

Yhteistyöverkostot maatalousyrittäjän tukena‍