Arvonlisävero on yleinen kulutusvero, jonka yritykset lisäävät myymiinsä tavaroihin ja palveluihin ja tilittävät sitten veron valtiolle. Vastavuoroisesti ALV-velvollisena yrittäjänä voit vähentää verotuksessasi arvonlisäveron sellaisista tuotteista ja palveluista, jotka hankit toiselta arvonlisävelvolliselta yritykseltä, kun tuotteet ja palvelut on hankittu yrityksesi liiketoiminnan harjoittamista varten.

Arvonlisäveron maksavat lopulta kuluttajat ostaessaan tavaroita ja palveluita. Arvonlisävero on ollut Suomessa käytössä vuodesta 1994 alkaen.

Kolme arvonlisäverokantaa: 24, 14 tai 10 prosenttia

Yrittäjän tulee itse huolehtia, onko yrityksen maksettava arvonlisäveroa ja mihin arvonlisäverokantaan yrityksen toiminta kuuluu. Yrittäjän täytyy myös laskea, ilmoittaa ja maksaa oikea määrä arvonlisäveroa verottajalle.

Useimmat myytävät tavarat ja palvelut kuuluvat yleisen 24 prosentin arvonlisäverokannan piiriin. Alennettuun 14 prosentin arvonlisäverokantaan luetaan esimerkiksi elintarvikkeet, rehut ja ravintola- ja ateriapalvelut, pois lukien alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden myynti ja tarjoilu. 10 prosentin arvonlisäverokantaan lasketaan muun muassa kulttuuri- ja viihdetilaisuudet, kirjat, sanoma- ja aikakauslehdet sekä lääkkeet.

Lisäksi on joukko niin sanottuja nollaverokantaan kuuluvia tavaroita ja palveluja. Nollaverokantaan kuuluvan yrittäjän ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa, mutta yrittäjä voi vähentää arvonlisäveron myyntiinsä kohdistuvista hankinnoista.

– Suurimpaan osaan tavaran ja palvelun myynnistä soveltuu yleinen 24 prosentin arvonlisäverokanta. Alennettujen verokantojen käyttöön on erilaisia yhteiskuntapoliittisia syitä. Arvonlisäverokustannus on pyritty pitämään alhaisena sellaisissa tavaroissa ja palveluissa, jotka ovat kuluttajille jokapäiväisessä arjessa välttämättömiä hankintoja, kuten esimerkiksi lääkkeet tai elintarvikkeet, sanoo Verohallinnon ylitarkastaja Samu Honkanen.

Arvonlisäverosta vapautettuja toimialoja

Osa toimialoista on vapautettu kokonaan arvonlisäverosta. Tällaisia ovat esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoito, sosiaalihuolto, rahoitus- ja vakuutuspalvelut, tekijänoikeudet, yleissivistävä ja ammatillinen koulutus sekä korkeakouluopetus ja taiteen perusopetus.

Myös kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myynti ja vuokraus sekä postin yleispalvelut on määritelty arvonlisäverolaissa arvonlisäverottomiksi toimialoiksi.

Aloittava yrittäjä, huomioi arvonlisäveron alarajahuojennus

Aloittavan yrittäjän kannattaa liiketoiminnan alkaessa seurata tarkkaan liiketoiminnan kehittymistä. Jos yritys harjoittaa tavaroiden tai palveluiden myyntiä, on yritys yleensä arvonlisäverovelvollinen ja yrityksen täytyy ilmoittautua ALV-rekisteriin. Rekisteröitymisen arvonlisäverovelvolliseksi yrittäjäksi voi tehdä Verohallinnon OmaVero-palvelussa tai Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän (YTJ) lomakkeella.

Jos yrityksen tilikauden liikevaihto on alle 15 000 euroa, ei yrityksen tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi. Pienimuotoista toimintaa harjoittava yrittäjä voi kuitenkin vapaaehtoisesti hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi.

Kun yrityksen liikevaihto ylittää tilikauden aikana 15 000 euron rajapyykin, tulee yrityksen ilmoittaa arvonlisäverorekisteriin ja maksaa arvonlisäverot taannehtivasti koko tilikauden myynnistä.

Yrityksen on mahdollista hakea arvonlisäveron alarajahuojennusta, jos liikevaihto on tilikauden aikana alle 30 000 euroa. Tällöin yritys saa huojennuksena osan maksetusta arvonlisäverosta takaisin. Palautettu arvonlisävero tulee kuitenkin muistaa ilmoittaa tuloverotuksessa yrityksen veronalaiseksi tuloksi.

Arvonlisävero ei ole yrityksen omaa rahaa

Arvonlisävero on välillinen vero, jonka yrittäjä perii asiakkailtaan ja tilittää verottajalle. Yrityksen keräämä arvonlisävero ei siis ole yrityksen omaa rahaa. Arvonlisäveroista syntyvät eurot onkin hyvä pitää erossa yrityksen kirjanpidossa esimerkiksi omalla erillisellä tilillään, jotta ne eivät sekoitu yrityksen muuhun kassavirtaan.

Muista ilmoittaa ja maksaa ajoissa, vältyt lisäkuluilta

Arvonlisäveron ilmoitus- ja maksupäivä määräytyy sen mukaan, minkä mittainen yrityksesi verokausi on. Se voi olla kalenterikuukausi, neljännesvuosi tai vuosi. Ilmoitus- ja maksupäivä on 12. päivä sitä kuuta, joka on toinen kuukausi verokauden päättymisen jälkeen.

Muista ilmoittaa arvonlisäverot ajallaan, sillä ilmoituksen viivästymisestä seuraa myöhästymismaksu. Jos maksat arvonlisäveron myöhässä, joudut maksamaan siitä lisäksi viivästyskorkoa. Vuonna 2022 viivästyskorko on 7 prosenttia.

Tämä artikkeli on osa Yrittäjän talousvalmennusta, jossa asiantuntijamme antavat konkreettisia vinkkejä yrityksesi taloudenhallintaan. Tutustu Yrittäjän talousvalmennukseen.

Lue myös:

Tutustu kaikkeen oleelliseen yrityksen verotuksesta

Nopea reagointi auttaa yrittäjää epävarmassa taloustilanteessa

Ensimmäinen yritys opetti taloudenhallinnan tärkeyden

Näistä syistä jokaisen yrittäjän kannattaa sijoittaa

Juttua on muokattu 5.1., jolloin ingressissä ollut asiavirhe korjattiin. Ingressissä luki virheellisesti, että arvonlisävero koskee kaikkia yrittäjiä. Oikea muotoilu on, että arvonlisävero koskee suurta osaa yrittäjistä.