Viidesosa Suomen vuoden 2020 bruttokansantuotteen laskusta syntyi ulkomaisten arvoketjujen kautta tulleista häiriöistä. Ne johtuivat pitkälti siitä, että koronan aiheuttamien tautitapausten ja rajoitustoimien myötä välituotteita valmistavien yritysten tuotanto väheni ulkomailla. Tämän syksyn arvoketjuhäiriöiden takaa paljastuu kova kysyntä, varastojen pienuus ja kuljetusongelmat.

Näin avaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen marraskuussa julkaistun ”Arvoketjut, kansainvälinen kauppa ja talouden haavoittuvuus” -tutkimuksen tuloksia tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

– Suomen ja suomalaisten yritysten etu on olla mukana arvoketjuissa, vaikka niistä aiheutuu joskus myös negatiivisia vaikutuksia.

Ali-Yrkön mukaan yritykset kyllä tietävät, mistä ne itse ostavat alihankintatuotteensa tai palvelunsa. Mitä niiden taustalta löytyy, onkin isompi kysymysmerkki.

– Yrityksillä on varsin rajallinen näkyvyys siihen, mitä seuraavassa tai seuraavissa portaissa tapahtuu. Kuinka pitkiä toimitusketjut ovat ja missä ne sijaitsevat, tämä tulee yrityksille usein täytenä yllätyksenä. 

Tuotteiden ja palveluiden toimitusketjut ovat pidentyneet 30 vuoden ajan ja kansainvälistyneet lähes yhtä kauan, mikä on merkinnyt ulkomailta ostetun osuuden kasvamista. Samaan aikaan yritykset ovat keskittyneet ydintekemiseensä ja ulkoistaneet komponenttiostonsa.

Monella taholla epävarmuustekijöitä

Ali-Yrkkö ottaa esimerkiksi suomalaistehtaan, joka ostaa tarvitsemansa moottorit Saksasta. Siellä sijaitseva tehdas käyttää puolestaan Italiassa valmistettuja osia. Kun korona iski Kiinan jälkeen Eurooppaan, tehtaita meni kiinni ja komponenteista alkoi tulla pulaa.

– On arvioitu, että arvoketjuhäiriöt aiheuttavat 3,5-kertaisen kerrannaisvaikutuksen. Kun koko kauppa jää saamatta, sillä on paljon isompi arvo kuin yksittäisellä moottorilla.

Moni yritys on keskittynyt viimeisten parinkymmenen vuoden aikana ajattelemaan sijoitetun pääoman tuottoa. Se liittyy varastoihin, joihin sitoutuu pääomaa. Niinpä varastot ajettiin pieniksi. Kun komponentteja tai muita välituotteita ei sitten arvoketjuhäiriöistä johtuen saanutkaan, varastoissa ei ollut mitä ottaa. Kun talous lähti syksyllä 2020 nopeasti nousemaan ja on muodostunut nyt ylikysyntätilanteeksi, oli luvassa lisää ongelmia.

– Kaikki hoksasivat yhtä aikaa, että nyt pitää lähteä ostamaan varastoja täyteen. Kun kontti- ja kuljetustarjonnasta on samaan aikaan pulaa, se tiesi lisähankaluuksia. Epävarmuus toimitusajoista on todella suuri.

Kurssin muutos vie vuosia

Ali-Yrkkö näkee, että yrityksellä olisi hyvä olla useita toimittajia lähes jokaiselle osalle tai komponentille, esimerkiksi 2–3 toimittajaa per komponentti. Yksi niistä on päätoimittaja, mutta myös muihin on hyvä olla toimivat kaupalliset suhteet. Uusien kontaktien luomiseen kannattaa varata resursseja ja aikaa.

– Elämme globaalissa maailmassa ja kontaktien syntyminen on yllättävän hidasta, se voi viedä jopa vuosia. Toimittajan etsintä, laadun varmistaminen, toimitusehdot ja sidonnaisuudet tulee kaikki selvittää etukäteen.

Kontti- ja kuljettajapulan suhteen Ali-Yrkkö luottaa markkinoiden toimivuuteen. Suhdannevaihteluita tulee olemaan aina ja ylikysyntä purkautuu jossakin kohtaa. Kuinka pitkälle nykytilanne vaikuttaa, on kiinnostavaa ja vaikea ennustaa.

– Tilanne on yrityksille haasteellinen. Kasvattaako varastoa ja etsiikö vaihtoehtoisia toimittajia. Vai ottaako enemmän itse tuotantoa haltuun, mikä tietää tuotesuunnittelua. Nopeaa ja helppoa ratkaisua ei ole olemassa.

Suomen suhdanneheilahtelut vertailussa

Tutkimuksessa selvitettiin myös Suomen suhdanneherkkyyttä. Tuloksena oli, että suhdanteet heiluvat Suomessa enemmän verrattuna muihin kehittyneisiin maihin. Maan bruttokansantuote (bkt) ja elintaso selittävät tulosta osin, vaan eivät kaikkea esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan suhteen.

– Mitä suurempi bkt ja korkeampi elintaso, sitä pienemmät suhdannevaihtelut. Tanskassa ja Ruotsissa on monipuolisemmat taloudet eli toimialoja on enemmän, kun taas Suomessa painottuvat investointityyppiset tuotteet. Tämä voi selittää Suomen voimakkaammat suhdannevaihtelut.