Sysmässä maitotilaa pitävä Antti Saarinen alkoi viime syksynä miettiä vaihtoehtoja tuottaa sähköä.

– Kaikki lähti sähkön säästöstä. Kun se tuotetaan itse, aurinkoisina päivinä voi kattaa tilan sähkönkulutuksen kokonaan.

Sähköä Saarisen 130 lehmän ja kahden lypsyrobotin tilalla kuluu esimerkiksi ilmastointiin, maidon jäähdytykseen ja vesipumppujen toimintaan.

Pirttikallio Oy:öön kuuluvan Saarisen tilan navetan katolle sähköpaneelit tulivat viime syksynä. Samalla kertaa ne hankittiin osakeyhtiön konehallin katolle.

Saarisen navetan paneelien maksimi sähköntuottokapasiteetti on 17,5 kilowattia. Konehallin paneelien vastaava lukema on 15,5.

Navetan katon paneelien investoinnin veroton hinta oli vajaa 20 000 euroa, Saarinen kertoo.

– Tietysti se on kallis investointi, mutta uskon, että hinta tulee suhteellisen nopeasti takaisin.

Hänen arvioltaan paneelit maksavat itsensä takaisin noin 7–8 vuodessa. Lopulliseen aikaan vaikuttaa kuitenkin se, millaisia sähköntuottovuodet ovat.

Jo vajaa vuosi on osoittanut, että paneelit ovat tuottaneet haluttua tulosta. Tilalle ostetun sähkön käyttö on pienentynyt noin kolmanneksella.

– Aiemmin meni semmoista 10 000 kilowattia kuukaudessa. Kesäkuukausina säästö on ollut noin 3 000 kilowattia.

Sähkölasku on pienentynyt useammalla sadalla eurolla.

Aurinkoinen sää on paras

Paneelit ovat tehokkaimmillaan kirkkaina kevät- ja kesäpäivinä. Tuolloin navetta on lähes omavarainen sähköntuotannossa.

– Aurinkoisina päivinä sähkönkäyttö menee nolliin. Yöllä mennään sähkön ostajaksi.

Pilvisinä talvipäivinä sähköntuotto oli Saarisen mukaan noin kolme kilowattia. Päivän pidentyessä paneelien tuottaman sähkön määrä kääntyy kasvuun.

– Tietysti joulu-, tammi- ja osittain helmikuussa, kun lunta on paneelien päällä, niin eihän sieltä silloin tule mitään. Mutta kun aurinko alkaa paistaa, sähköntuotanto alkaa heti.

Varovaisesti lämmittävä kevätaurinko pitää tummat paneelit sulana ja tuo auringon säteet niille. Lumitöitä Saarinen ei lähtenyt tekemään katolla.

Ota huomioon nämä

Saarisen luona on käynyt pari aurinkopaneeleista kiinnostunutta naapuria tutustumassa niiden toimintaan.

– Kiinnostusta on joillain naapureilla tuntunut olevan. Kyllä paneelit yleistyvät, ja niitä on jo melkein joka kaupan katolla.

Kun hän itse alkoi harkita paneelien hankintaa, hän tutustui niiden tarjoajiin, laatuun ja hintaan. Sen jälkeen hän otti yhteyttä kotimaiseen yritykseen.

– Olen seurannut paneeleita ja aloin kysellä. FinWindin kaverilla on tuossa lähellä Kalkkisissa mökki, ja hän tuli käymään tilalla. Siitä se lähti nopeasti.

Vajaan parin viikon päästä päätöksestä paneelit olivat jo navetan katolla. Niiden on tarkoitus tuottaa sähköä monta vuotta.

– Paneeleissa on reilun kymmenen vuoden asennustakuu. Niiden tehontuottotakuu on puolestaan noin 25 vuotta, Saarinen sanoo.

Hänen mukaansa paneeleita valitessa kannattaa miettiä omaa sähköntarvettaan. Kuinka paljon ja miten tehokkaita paneeleita tarvitsee? Myös investoinnin takaisinmaksuaikaa kannattaa laskea.

Samoin katon kantavuus ja suunta on tärkeää ottaa huomioon ennen paneelien asennusta. Saarisen mukaan niiden kannattaa olla suunnattuna etelään, jotta ne saavat mahdollisimman paljon aurinkoa.

Huomioon on otettava myös tilan sähkökeskuksen kapasiteetti.

– Sulakkeet on oltava maksimivirran mukaan, Saarinen vinkkaa.

Suosio kasvaa, käyttäjiä vielä vähän

Energiaviraston uusiutuvan energian johtajan Pekka Ripatin mukaan aurinkoenergian suosio kasvaa nopeasti.

Viraston tuoreiden tietojen mukaan sähköverkkoon kytketyn aurinkosähkön kapasiteetti kolminkertaistui viime vuonna. Se oli uusiutuvista energiamuodoista suhteellisesti eniten kapasiteettiaan kasvattanut uusiutuvan energian tuotantomuoto.

Nopeita kasvulukuja selittää Ripatin mukaan se, että aurinkosähkön käyttö on ollut melko pienimuotoista.

– Onhan se kasvu hurjaa, mutta kun lähdetään nollasta, kasvuprosentit ovat isoja. Uskon, että aurinkoenergia voi kolminkertaistua taas tulevan vuoden aikana. Kaikesta uusiutuvasta energiasta sitä on kuitenkin noin puolen promillen luokkaa.

Puu on Ripatin mukaan ylivoimaisesti suosituin uusiutuvan energian muoto. Myös vesivoimaa hyödynnetään paljon. Niiden jälkeen tulevat lämpöpumput ja liikenteen biopolttoaineet sekä kierrätyspolttoaineet.

Nykyään aurinkoenergiaa hyödyntävät Ripatin arviolta esimerkiksi kauppakiinteistöt, joissa tarvitaan kesäisin viilennystä.

Myös uudisrakentamisessa ja erityisesti pientaloissa mietitään hänen mukaansa usein aurinkoenergiaa tai lämpöpumppuja. Aurinkopaneelit sopivat hyvin esimerkiksi lattialämmitykseen tai sähköauton lataukseen. Omaan käyttöön tuleva aurinkoenergian tuotanto onkin Ripatin mukaan toimiva ratkaisu.

– Mitä enemmän pystytään käyttämään sähköä itse, sitä parempi. Silloin välttää sähkönsiirtomaksut, sähköenergiamaksut ja verot. Jos on omakäyttösähköä paneeleilla, niin ei tavallaan makseta muuta kuin siitä, mitä on investoitu paneeleihin.

Osittain aurinkoenergian kehitystä saattaa hänen mukaansa hidastaa se, että sähkön hinta on pysynyt viime vuosina melko matalalla. Alalla on kuitenkin jo isoja ja pieniä toimijoita.

– Yrityksiä on kymmeniä. Monet ovat monitoimialayrityksiä, joille aurinkopaneelit ovat osa toimintaa. Myös isoilla yhtiöillä, kuten Fortumilla, on avaimet käteen -periaatteella paketteja. Että ei tarvitse muuta kuin tilata.

Sitä mukaa, kun aurinkosähkö yleistyy, myös alan yritysten määrä kasvaa.