Satakuntalaisella luomulihatilalla korona on eristänyt arjen, kuten kaikilla suomalaisilla. Asiat, jotka ennen hoidettiin kasvotusten, tehdään nyt puhelimitse tai sähköpostitse.

”Varaosaa koneeseen ei lähdetä hakemaan liikkeestä noin vain. Kaikki ihmiskontaktit ovat minimissä”, tilallinen Juha Tenho sanoo.

Tila elää luomulihan suoramyynnistä, joten totaalinen eristäytyminen ei ole mahdollista.

”Kuljetamme tuotteet asiakkaille normaalisti, mutta toki otamme huomioon koronan. Hygienia on entistä tärkeämpää. Tilamyymälässämme voi asioida kerralla vain rajoitettu määrä asiakkaita.”

Tenho palvelee pääasiassa kuluttaja-asiakkaita. Myynti ja jakelu ovat siksi jatkuneet melko normaalisti.

”Muutamat ravintola-asiakkaat ja kaupat tilaavat nyt vähemmän, mutta niiden osuus on myynnistämme normaalistikin melko vähäinen. Kotitaloudet ovat ostaneet entiseen malliin.”

Julkisuudessa paljon esillä ollut pula ulkomaisista kausityöntekijöistä ei koske Tenhon tilaa.

”Meillä on kesätyöntekijöitä, mutta isoa määrää työntekijöitä emme tarvitse. Meillä on oma tilateurastamo, joten eläinten kuljetustakaan ei tarvita.”

Tenho toivoo poikkeusolojen lisäävän suomalaisten intoa ostaa kotimaista ruokaa. Eritoten pienet tilat tarvitsevat asiakkaita, jotta pysyisivät pystyssä kriisin jälkeenkin.

Kiitos antaa voimaa – ja kevät

Kukka Backman on OP:n maa- ja metsätalouspalveluiden senior asiantuntija ja emolehmätilallinen. Backman sanoo, että vaikka tila ei tarvitsisi kausityöntekijöitä, voi tekijöistä silti olla pian pula.

”Tiloilla pitäisi muistaa huolehtia siitä, mitä tapahtuu jos itse sairastuu. Mistä korvaaja isännälle tai emännälle tai pahimmassa tapauksessa molemmille? Tilan pyörimisen kannalta tärkeiden avainhenkilöiden vastuut on voitava hoitaa kaikesta huolimatta.”

Kuntien lomituspalvelut ovat sairastapauksissa apuna, mutta epidemian pahentuessa lomittajaa ei noin vain kaikille riitä.

”Neuvon laittamaan ihan paperille ohjeet, miten esimerkiksi eläimet hoidetaan, jos itse ei pysty. Tämä on vähätöinen varotoimi. Kannatettavaa on myös tehdä yhteistyötä naapuritilojen kanssa. Voisimmeko hoitaa karjojamme vuoroin, jos tilanne niin vaatii?”

Sairastumisen lisäksi korona saattaa vaikeuttaa kevätkylvöjä muulla tavoin. Riittävätkö maatalouskauppojen kasvinsuojeluaineet ja lannoitteet?

”Suurin osa tiloista on hankkinut kevään tuotantopanokset hyvissä ajoin, en usko tästä mahdollisesti koituvan ongelmia. On sitten eri asia, miten nopeasti saadaan varaosia koneisiin, jos jokin menee kesken kevättöiden rikki.”

Korona on koetellut erityisesti sellaisia suoramyyntitiloja, joiden asiakkaina ovat ravintolat ja julkiset laitokset. Kukka Backman sanoo, että tilalliset eivät kuitenkaan ole lyöneet hanskoja naulaan.

”Monet ovat keksineet yllättäviä tapoja pärjätä. On vaikkapa yhteismarkkinointia tilojen kesken, ja sillä on tavoitettu uusia asiakasryhmiä.”

Jos tämä outo kevät runtelee maatilan taloutta kovin, kehottaa Backman olemaan yhteydessä omaan pankkiin.

”Mieluummin yhteys heti, kun vähänkin tuntuu siltä, että tiedossa olisi taloudellisia haasteita.”

Monet maataloustuottajat ovat nyt ahtaalla, jos kohta kannattavuuden kanssa on tasapainoiltu myös ennen koronaa. Mistä tilallinen saa voimaa jatkaa erikoisolosuhteissa, jotka mutkistavat entisestään kiireistä arkea?

”On tuntunut mukavalta seurata julkista keskustelua siltä osin, että kotimaisesta ruuantuotannosta puhutaan nyt positiiviseen sävyyn. Suomalaista ruokaa arvostetaan. Lisäksi keskusteluun on noussut omavaraisuuden tärkeys. Tämä yleinen mielipideilmasto antaa motivaatiota”, Juha Tenho sanoo.

Sitäkin enemmän potkua arkeen antaa kevät.

”Aurinko paistaa, kevät etenee, pian alkaa kylvötyöt ja uusi kasvukausi, lehmät poikivat… Kevään tulo on joka vuosi hieno asia ja piristää, oli mikä oli.”