Huoltovarmuuskeskuksen valmiusasiamies Juha Mantila vakuuttaa, ettei ruoka lopu kesken, vaikka poikkeusolot jatkuisivatkin useita viikkoja.

– Elintarvikehuolto ja ruuan alkutuotanto on meillä hyvin turvattu. Teollisuuden osalta tuotanto jatkuu normaaliin tapaan, ja kuljetukset kauppoihin toimivat edelleen hyvin, joskin hetkittäisiä toimitusvaikeuksia voi esiintyä.

Pääkaupunkiseudun asukkaidenkaan ei tarvitse olla huolissaan, vaikka Uusimaa on lähes suljettu muusta maasta.

– Vaikka alkutuotannosta ja elintarviketuotannosta valtaosa sijaitsee Uudenmaan ulkopuolella, ei alueen kahden miljoonan kuluttajan tarvitse olla huolissaan. Uudenmaan sulkemisen ei pitäisi vaikuttaa ruokaketjun toimivuuteen. Kuljetuslogistiikka pelaa, mutta työmatkaliikenteeseen sulku aiheuttaa varmasti viivästyksiä, Mantila sanoo.

Maatilojen kannattavuus ja työvoiman saanti huolettavat koronan ohella

Suomi on ruuan suhteen hyvin omavarainen. Lihatuotannosta 80 prosenttia tulee kotimaisilta maatiloilta, maitotuotteiden ja viljan suhteen omavaraisuus on lähes 100 prosenttia.

– Alkutuotannon toimivuutta edesauttaa maatilojen hajautuminen ympäri Suomea. Lisäksi valtaosa maatiloista sijaitsee alueilla, joissa koronavirustartuntoja on vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla, Mantila sanoo.

Kotieläintuotantoa pyöritetään pitkälti perheyritysten voimin, ja tiloilla on ollut aikaa varautua koronaviruksen aiheuttamiin poikkeusoloihin. Mantila arvioi, että koronaviruspandemian ohella maatalousyrittäjiä mietityttää, miten löytää keinot kannattavan liiketoiminnan turvaamiseen. Hyvin hoidetut ja elinvoimaiset tilat takaavat ruuan saatavuuden tulevaisuudessakin.

– Vihannes- ja puutarhatiloilla lisätyövoiman saanti tulee varmasti aiheuttamaan kesällä haasteita, kun ulkomaista kausityövoimaa ei ole normaaliin tapaan saatavilla, Mantila uskoo.

Vastuullinen kuluttaja ennakoi ruokatarpeita ja välttää hävikkiä

Koronavirusepidemian eskaloiduttua maaliskuussa kuluttajat alkoivat hamstrata vessapaperia, riisiä, pastaa, jauhelihaa, hiivaa, herneitä ja tonnikalasäilykkeitä kuin maailmanlopun edellä. Hamstraus näkyi kaupoissa tyhjinä hyllyinä, mutta ensisäikähdyksen jälkeen tilanne on normalisoitumassa.

Mantila arvioi, ettei vastaavanlainen tilanne toistu, vaan niin kuluttajat kuin elintarvikeketjun toimijat sopeutuvat tilanteeseen jatkossa paremmin.

Kuluttajat ovat vähentäneet kaupassakäyntiä ehkäistäkseen koronavirustartuntoja ja ostavat nyt kerralla enemmän ruokatuotteita tai suosivat kotiinkuljetuspalveluita. Vastuullinen kuluttaja ennakoi tulevien viikkojen ruokatarpeensa suunnitelmallisesti, jolloin myös hävikkiruuan riski pienenee.

Töiden ja koulun siirtyminen kotiin aiheuttivat einesten ja valmisruuan buumiin

Kun ihmiset työskentelevät nyt enemmän kotona etätöissä ja lapset ovat siirtyneet etäkouluopetukseen, kuluu kodeissa aiempaa runsaammin ruokaa.

– Se on tarkoittanut käytännössä myyntipiikkiä einesten ja nopeasti valmistettavien ruokien kysyntään, Mantila sanoo.

Jos poikkeusolot jatkuvat pitkään, keskittyy elintarviketeollisuus tuottamaan enemmän suosituimpia menekkituotteita. Tuotevalikoimaa yksinkertaistamalla tuotantoon saadaan lisää tehokkuutta.

– Teollisuuden raporttien perusteella tähän ei ole vielä ollut tarvetta. Muutoksia saattaa olla edessä, jos pakkausmateriaaleista tai ulkomailta tuotavista ruokakomponenteista alkaa olla pulaa, Mantila sanoo.

Suurin muutos aiempaan on ravintoloihin ja kahviloihin käyttämien elintarvikkeiden täydellinen stoppi. Se on tuonut etenkin lihantuottajille lisähaasteita, kun ammattikeittiöt ovat peruuttaneet tilauksia ja tutut kanavat ovat toistaiseksi kiinni.

Lihasta ei kuitenkaan ole ollut ylitarjontaa tai pulaa. Tuotantoa on keskitetty jauhelihan kaltaisiin suosikkeihin.