Sukupolvenvaihdokset ovat siivittäneet Pyymäen Leipomon kasvuun – perheyrityksen johtoon astuu jo neljäs sukupolvi

Pyymäen Leipomon juuret ulottuvat vuoteen 1954, jolloin Aira ja Lauri Pyymäki perustivat pienen leipomon silloisen Vammalan keskustaan. Ensimmäinen sukupolvenvaihdos toteutettiin vuonna 1978, kun Airan ja Laurin Pirkko-tytär alkoi luotsata yritystä miehensä Eskon kanssa.

Ensimmäinen ja toinen sukupolvi ehtivät pyörittää yritystä yhteensä lähes puoli vuosisataa, kunnes vuonna 2000 kolmas sukupolvi, Pirkon ja Eskon tytär Maarit sekä hänen puolisonsa Jouni, lähti viemään yritystä uudelle vuosituhannelle.

– Viimeiset 22 vuotta äitini on ollut yrityksen pääomistaja ja isäni toimitusjohtaja. Tässä ajassa olemme kasvaneet merkittävästi. Kun alkujaan yrityksessä oli vain isoisoäitini ja isoisoisäni, nyt meillä on kaikkiaan 70 työntekijää, kertoo Laura Tuomisto, perheyrityksen neljännen polven edustaja.

Tuomisto työskenteli perheyrityksessä jo nuorena tyttönä kaikki kesät, mutta viimeiset viisi vuotta hän on vastannut yrityksen markkinoinnista ja kahviloista. Nyt käsillä on kolmas sukupolvenvaihdos, kun Tuomisto sisaruksineen aikoo ottaa yrityksessä vetovastuun.

– Kukin meistä on löytänyt opintojen ja työelämän jälkeen polkunsa takaisin perheyritykseen. Meillä on kuitenkin ollut aina vapaus valita, mihin suuntaan kuljemme. Ajatus  yrityksen jatkamisesta on kypsynyt vähitellen, Tuomisto kuvailee.

Hän näkee, että yrityksen johdon saappaat ovat vain kasvaneet vuosikymmenten varrella, koska perheyritykseen tiivistyy niin monen ihmisen elämäntyö. Harva yritys edes pääsee näin pitkälle.

– Olen ollut aina ylpeä perheyrityksemme tarinasta, jota nimenomaan naiset ovat jatkaneet. Vahvat miehet ovat löytäneet paikkansa naisten rinnalla. Haluan, että yritys näkee vielä parhaat päivänsä meidän kanssamme.

Sukupolvenvaihdos vaatii avoimuutta ja rehellisyyttä

Parhaillaan sukupolvenvaihdosta eteenpäin vievä Laura Tuomisto kannustaa yrityksen kaikkia osapuolia olemaan mahdollisimman avoimia ja rehellisiä – sekä itselleen että muille. Kommunikoinnin merkitystä ei voi korostaa liikaa edes läheisessä perhepiirissä.

– Sukupolvenvaihdoksen‍ tekeminen vaatii keskustelua siitä, mihin suuntaan yritys on menossa. Silloin kaikkien roolit, vahvuudet ja heikkoudet on otettava huomioon. Lisäksi tarvitaan yhteinen päämäärä ja strategia sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseksi, Tuomisto toteaa.

Kun valta vaihtuu seuraavaksi vanhemmilta heidän lapsilleen, erilaisten näkemysten yhdistäminen on tärkeää. Vain tällöin voidaan muodostaa yhtenäinen linja niin pienistä kuin isoistakin kysymyksistä. Esimerkiksi nyt maailmantilanne heiluttaa leipomoalalla raaka-aineiden saatavuutta ja hintoja, mikä vaikuttaa suoraan liiketoimintaan.

– Isoja teemoja ovat myös työkulttuuri ja johtaminen, joissa voi nähdä sukupolvien välisiä eroja. Työnteko on muutenkin murroksessa, koska ihmiset vaihtavat työpaikkaa aiempaa useammin, kahvila- ja ravintolatyö ei ole nosteessa ja vaihtuvuus on isoa.

Tuomisto näkee, että sukupolvenvaihdos on aina tietynlainen riski: mitä pidempi historia yrityksellä on, sitä enemmän yritykseen on kertynyt hiljaista tietoa ja käytännön kokemusta. Tietotaidon siirtäminen seuraavalle sukupolvelle on kaikki kaikessa.

– Pyymäen Leipomon sukupolvenvaihdokset on toteutettu tietoisesti silloin, kun edellinen polvi on ollut vielä töissä. Eli joltakulta on aina voinut kysyä neuvoa. Sama pätee ammattitaitoiseen henkilökuntaamme, jonka osaamiseen on voinut luottaa muutosten aikana.

Sukupolvenvaihdoksen kynnyksellä ei siis kannata hätäillä, koska siihen ei riitä ainoastaan tahtotila. Nyt perheyrityksessä tehdään aktiivisesti töitä sen eteen, miten ja milloin vallanvaihto on järkevintä viedä loppuun.

Tasapainottelua uudistumisen ja vanhan säilyttämisen välillä

Pyymäen Leipomon herkulliset tuotteet ovat olleet alusta saakka yrityksen kivijalka: leipurin hyppysissä syntyvän lopputuloksen täytyy olla yhtä hyvänmakuinen kuin miltä se näyttää. Laadun ja tuoreuden lisäksi kotimaisiin raaka-aineisiin ja asiakaspalveluun on aina panostettu.

Pitkän linjan yrityksessä dilemma muodostuu siitä, mitä yrityksestä kannattaa säilyttää ja milloin on aika uudistaa toimintaa. Tuomiston mukaan tiettyjen tuotteiden valmistusprosesseja on pitänyt tehostaa, jotta myös pieteetillä valmistettuja artesaanituotteita on edelleen kannattavaa tehdä.

– Olemme olleet ajan hermolla ja ottaneet tarvittaessa riskejä. Kun maailma ympärillä muuttuu, yritys ei voi menestyä, jos se ei uudistu. Niinpä olemme esimerkiksi jättäneet joitakin kannattamattomia tuotteita pois valikoimastamme ja tehneet muutamia isoja investointeja.

Vuonna 1984 yritys otti tuohon aikaan suuren lainan ja muutti pienestä kotileipomosta suurempaan tuotantoyksikköön. Iso investointi oli myös Tampereen lippulaivakahvilan avaaminen vuonna 2013. Puolestaan vuonna 2017 yritystoiminta laajeni majoituspalveluihin, kun Putiikkihotelli Pyynpesä sai ensimmäiset asiakkaansa Sastamalassa sijaitsevan kahvilan yhteydessä.

Perheyrityksen ydinliiketoiminta on kuitenkin säilynyt pitkään samana: se tekee sekä leipätuotteita marketteihin että konditoriatuotteita kahviloihin.

– Totta kai meillä on myös kasvuhaaveita, kun neljäs sukupolvi astuu kehään. Pyrimme laajentamaan ruokaleivän levikkiä Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Myös kahviloiden perustaminen Helsinkiin ja Turkuun olisi unelmien täyttymys, Tuomisto väläyttää.