Työvoiman saatavuus ei ole itsestäänselvyys – yritysten on nyt houkuteltava osaajia töihin

Työvoimapula on kiperä tilanne, johon monella alalla ja eri puolilla Suomea etsitään nyt ratkaisua. Koronan seurauksena esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla sekä palvelualoilla on alettu kipuilla osaavan työvoiman puutteen takia.

Humanistisen ammattikorkeakoulun työelämätutkija Anu Järvensivu näkee, että tämän kaltaisiin tilanteisiin on hyvä varautua ennakkoon, jotta tietyn alan maine ei synkkene entisestään ja aja vahingossa hyviä osaajia tiehensä. Ennen kaikkea työnteon perusehtojen, kuten työskentelyolojen, palkkauksen ja työkuorman, on oltava kunnossa.

Puskaradio ratkaisee työpaikan vetovoiman

Nykyään moni työntekijä arvostaa sitä, että työ tuntuu merkitykselliseltä. Kun ihminen kokee tekevänsä arvokasta työtä, hän on samalla tehokas ja tuottelias.

Työpaikan valintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten kehittymismahdollisuudet, positiivinen työilmapiiri, autonomian kokemus ja joustavat tavat tehdä töitä.

– Kannustava työilmapiiri ja autonomian kokemus kantavat jo pitkälle, Järvensivu toteaa.

Koska jokaisen ihmisen elämäntilanne ja työnteon tavat ovat erilaisia, joustoihin on hyvä tarjota mahdollisuus. Esimerkiksi etätyö on saanut nostetta koronan siivittämänä, ja moni työskenteleekin mielellään välillä kotona toimiston sijaan.

Työpaikan valintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten kehittymismahdollisuudet, positiivinen työilmapiiri, autonomian kokemus ja joustavat tavat tehdä töitä. Työelämätutkija Anu Järvensivu näkee, että puskaradio paljastaa usein parhaiten, millaiseen työpaikkaan kannattaa hakeutua.

Lopulta työpaikan valinta on työnhakijalle monen tekijän summa. Merkittävässä roolissa on Järvensivun mukaan puskaradio – se, millaista viestiä työnhakija kuulee potentiaalisen työpaikan sisältä.

– Yrityksen parhaat markkinointihenkilöt ovat heidän omat työntekijänsä. Työnantajamielikuvaan kannattaa siis vaikuttaa sisältä päin.

Työntekijöiden sitouttamiseen löytyy useita keinoja

Monet niistä työsuhteen tekijöistä, jotka houkuttelevat uusia työntekijöitä, sitouttavat myös jo olemassa olevia työntekijöitä pysymään yrityksessä. Järvensivu näkee, että sitouttamisessa erityisen tärkeää on jokaisen mahdollisuus vaikuttaa työhönsä. Parhaiten se onnistuu organisaatioissa, joissa on mahdollisimman matala hierarkia.

– Johdon tehtävänä on varmistaa, että myös henkilöstö otetaan mukaan kehittämistoimintaan. Tällöin kaikki pystyvät muokkaamaan omaa työnkuvaansa toiveidensa ja tarpeidensa mukaan, Järvensivu tähdentää ja toteaa, että muut bonukset tulevat vasta mielekkään työnkuvan päälle.

Bonukset ja työsuhde-edut vaihtelevat yrityksestä riippuen: monessa yrityksessä liikunta- ja kulttuuriedut ovat jo tuttu juttu, joissain yrityksissä palkitsemisen muotona on käytössä henkilöstörahasto. Yksi konkreettisista sitouttamisen keinoista on ryhmäeläkevakuutus,‍ josta on tullut arvostettu tekijä, kun työnhakija puntaroi eri työpaikkavaihtoehtoja.

OP-Henkivakuutuksen asiakkuusjohtaja Pirkka Vehkaluoto kertoo, että vapaaehtoinen eläkevakuutus tuo lisäturvaa lakisääteisen eläkevakuutuksen rinnalla.

– Ryhmäeläkevakuutuksella työnantaja takaa työsuhteessa oleville työntekijöilleen isomman eläkkeen tai mahdollisuuden lähteä aiemmin eläkkeelle kuin laki sallii – tai näitä molempia. Toisaalta yritykselle vakuutusmaksut ovat vähennyskelpoisia verotuksessa, eikä niistä mene palkan sivukuluja.

Yritykset hyödyntävät nykyään vapaaehtoisia ryhmäeläkevakuutuksia aiempaa enemmän palkitsemisjärjestelmänä. Yksi syy on vuoden 2017 eläkejärjestelmän uudistus, jonka myötä suomalaisten eläkeiät nousivat merkittävästi.

– Parhaimmillaan ryhmäeläkevakuutuksen sijoitusten korkoa korolle -vaikutus voi olla hyvinkin suotuisa työntekijälle. Siksi yrityksen kannattaa harkita sitä yhtenä sitouttamisen vaihtoehtona, Vehkaluoto huomauttaa.

Lue lisää: 

Yrittäjä, nyt on hyvä hetki alkaa sijoittaa

Hybridityö on työelämän uusi trendi – avoin kokeilukulttuuri johtamisen tukipilarina‍

Ryhmäeläkevakuutuksen myöntää OP-Henkivakuutus Oy.