Ukrainan jälleenrakennus on yrityksille 400 miljardin auttamismahdollisuus

Ensin huonot uutiset: Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on yhä käynnissä, eikä sille näy loppua.

Sitten hyvät uutiset: Ukrainan jälleenrakennusta suunnitellaan jo täyttä häkää, ja maan läntisessä osassa rakentaminen on jo aloitettu.

Jälleenrakennukseen osallistuminen on hyvä tapa auttaa hätää kärsivää maata. Se on myös bisnesmahdollisuus, johon suomalaisyritykset ovat pikkuhiljaa heränneet.

OP:n Yrityspulssi-tutkimuksessa keväällä 20 prosenttia suomalaisista yrityksistä ilmaisi kiinnostuksensa osallistua jälleenrakennukseen. Syksyllä samassa kyselyssä luku oli jo 40 prosenttia.

Ukrainan jälleenrakennus on viiden Suomen valtion vuotuisen budjetin kokoinen urakka.

– Perusinfraa on tuhoutunut valtavasti. Jälleenrakennukseen on arvioitu menevän 400 miljardia euroa. Vertailuksi Suomen valtion budjetti on 87 miljardia, sanoo OP:n Business Lead Antti Niemelä.

Ukrainan jälleenrakennussuunnitelma valmistumassa Ulkoministeriössä

Suurlähettiläs Antti Vänskä toimii ulkoministeriön erityisedustajana Ukrainan jälleenrakentamisessa. Hänkin on huomannut kasvavan kiinnostuksen Ukrainan jälleenrakennusta kohtaan.

– Ulkoministeriöllä on Ukraina-yksikkö, jossa tehdään jälleenrakennussuunnitelmaa. Sinne tulee kiihtyvällä tahdilla yhteydenottoja, Vänskä sanoo.

Jälleenrakennussuunnitelman ensimmäisen osan on määrä valmistua tänä vuonna. Siinä kartoitetaan, miten suomalaisen elinkeinoelämän on mahdollista osallistua siihen, että Ukraina saadaan jaloilleen.

– Käymme koko ajan keskustelua EK:n, Business Finlandin, East Officen, Keskuskauppakamarin ja monien muiden organisaatioiden kanssa, Vänskä sanoo.

Marraskuun puolivälissä Varsovassa järjestetään myös jälleenrakennusmessut. Business Finland on kerännyt sinne noin 40 suomalaisen firman vahvuuden.

Tällä hetkellä tiedon tarve on suuri, Vänskä kertoo.

– Yrityksillä on tuhat kysymystä siitä, millainen markkina Ukraina on, ja miten siellä toimitaan. Identifioimme henkilöitä, jotka voisivat antaa vastauksia näihin asioihin.

 EU-tasolla valmistellaan Ukraine Facility -nimistä tukipakettia, joka komission on tarkoitus hyväksyä loppuvuodesta 2023.

– Sen koko on noin 50 miljardia euroa. Valtaosin se koostuu lainoista, mutta myös avustusrahaa on mukana, Vänskä sanoo.

Ukrainan jälleenrakennuksessa on valtavat ja laaja-alaiset tarpeet

Ukrainassa jälleenrakennuksessa on edessä valtava urakka.

Tarvitaan teitä, suojia, vettä, kouluja, vihreää teknologiaa, sairaaloita, sähköverkkoja, tietoliikenneverkkoja – kaikenlaista perusinfrastruktuuria.

Eräs iso yksittäinen urakka on miinanraivaus, sanoo Vänskä.

– Sen on laskettu yksistään olevan kymmenien miljardien urakka.

Ukrainan kaipaama osaamisvienti voisi olla suomalaisten valtti.

Infrastruktuurin lisäksi Ukrainassa kaivataan osaamisvientiä, joka voisi olla suomalaisten valtti: koulutusta, hyvää hallintotapaa, logistista osaamista sekä palvelu- ja sisältövientiä. Ukraina hamuaa EU-maaksi, ja siksi erilaisia uudistushankkeita on todennäköisesti edessä runsaasti.

Ukraina on meille melko tuntematon markkina

Ukrainaan ei mennä tekemään kauppaa ihan noin vain, Niemelä sanoo. Pitkän tähtäimen suunnitteleminen on vaikeaa maassa, joka käy edelleen sotaa. 

Ukraina ei myöskään ole Suomelle lähtökohtaisesti kovin tuttu markkinapaikka, Vänskä sanoo.

– Suomalaisia yrityksiä on ollut siellä varsin vähän toimimassa. Tämä johtuu pääosin siitä, että idän kaupassa on aiemmin keskitytty Venäjään.

Esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa on menty Suomeen verrattuna etukenossa jälleenrakennushankkeisiin. Nämä maat ovat tehneet ennen sotaakin Suomea enemmän liiketoimintaa Ukrainassa.

Niemelän mukaan ensimmäinen asia, jota yritysten täytyy tehdä, on verkostoitua tahojen kanssa, joilla on Ukrainasta asiantuntemusta.

Apua voi kysyä esimerkiksi Ulkoministeriöstä, Business Finlandista, Finnverasta ja Kauppakamarista.

Ukrainassa riskinä rahanpesu ja korruptio

Vaikka Ukrainassa on tehty hyvää työtä hallinnonuudistamisessa, talousrikollisuus ei ole kadonnut maasta mihinkään.

Korruption ja rahanpesun riskit olivat jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa suuret, eikä sota ole helpottanut tilannetta.

OECD:n alainen Fatf-organisaatio arvioi rahanpesuriskejä eri maissa. Se pisteyttää Ukrainan riskiluokan varsin korkealle: maan lukema 0–100-asteikolla on 55. Vertailuksi esimerkiksi Valko-Venäjän lukema on 60.

Tämän vuoksi sekä Vänskä että Niemelä painottavat, että yritysten on syytä tehdä kotiläksyt.

– Täytyy tutkia hyvin tarkkaan, kenelle myydään ja miten. Täytyy selvittää omistusrakenteet ja todelliset edunsaajat liiketoiminnassa, sekä se, millainen likviditeetti paikallisilla asiakkailla on. Ukrainan luottoriski on varsin korkea. Sinisilmäisyyteen ei ole varaa, Niemelä sanoo.

Vänskä on samaa mieltä.

– Kannattaa miettiä tarkkaan yrityksen voimavaroja ja kapasiteettia toimia Ukrainassa. Voi pohtia, onko muita yrityksiä tai tahoja, joiden kanssa tehdä yhteistyötä, jotta voisi osallistua tarjouskisoihin, Vänskä sanoo.

Vänskä kehottaa olemaan yhteydessä Finnpartnershipiin, joka on Finnfundin hallinnoima ulkoministeriön liikekumppanuusohjelma. Sen jonka kautta voi etsiä liikekumppaneita eri maista.

Niemelä kehottaa yrityksiä avoimeen keskusteluun pankkien kanssa. Ilman pankkien tarjoamia maksujenvälitys- ja kaupanrahoitusratkaisuja jälleenrakentamiseen osallistuminen on vaikeaa. Pankkien rooli on fasilitoida kauppaa ja mahdollistaa rahan liikkuminen ja mahdollinen rahoitus myyjille ja ostajille.

”Haastakaa pankkeja, kysykää ja keskustelkaa. Me teemme pankkina kotiläksymme, ja toivomme, että myös yritykset tekevät kotiläksynsä, jotta vältytään yllätyksiltä.”

Lue myös:

Työperäinen maahanmuutto koetaan ratkaisuksi työvoimapulaan – Moni yrityspäättäjä kannattaa englannin yleistymistä työkielenä‍