Ukrainan sota on vakava inhimillinen kriisi, ja sen välilliset vaikutukset heijastuvat myös suomalaisyrityksiin eri toimialoilla. OP:n Taloustutkimuksella maaliskuussa 2022 teettämästä tutkimuksesta selviää‍, että 44 prosenttia yli miljoonan euron liikevaihtoa tekevistä suomalaisyrityksistä kokee Ukrainan sodalla ja pakotteilla olevan merkittäviä vaikutuksia yrityksen liiketoiminnalle.

 – Yksittäisille yrityksille sodan välittömät vaikutukset, kuten pakotteet, voivat olla dramaattisia, mutta suuri osa yrityksistä ei joudu suoraan kärsimään näistä. Sen sijaan välilliset vaikutukset, kuten energian hinnan nousu, iskevät lähes kaikkiin, OP:n tarjoomajohtaja Janne Antila toteaa.

Antilan mukaan kriisit asettavat aina valokeilaan sellaisia asioita, jotka yrityksen tulisi huomioida normaalistikin. Etenkin riskienhallinnan näkökulmasta varautumisen aste korostuu.

– Tämä näkyi jo koronakriisin aikana esimerkiksi siten, että yritysten likviditeettireservit olivat tavallista korkeammalla tasolla. Vaikka korona ei ole vielä poistunut, se on opettanut yrityksille ketteryyttä ja uusia tapoja toimia myös Ukrainan sodan aiheuttamassa epävarmassa tilanteessa.

Huolestuttavasta maailmantilasta huolimatta enemmistö eli noin kaksi kolmasosaa OP:n tutkimukseen vastanneista yrityksistä ei usko, että sodan vaikutukset lykkäisivät suunniteltuja investointeja.

– Olennaista on tunnistaa, millaisia vaikutuksia Ukrainan sodalla on omaan liiketoimintaan, ja tehdä investointeja pitkäjänteisen suunnitelman pohjalta nykytilanteeseen peilaten. Keskustelut pankin kanssa auttavat tekemään järkeviä ratkaisuja tulevaisuuden kannalta, Antila korostaa. 

Toimitusketjut elävät kriisitilanteiden myllerryksessä

Jokaisen yrityksen on ensiarvoisen tärkeää tuntea omat toimitusketjunsa ja kumppaniverkostonsa, Antila näkee. Koronapandemian myötä yhä useampi suomalaisyritys ymmärsi entistä paremmin, millaisia vaikutuksia globaalilla kriisillä voi olla toimitusketjuihin.

– Ukrainan sotatilanteessa yritysten on pitänyt reagoida, jos omia asiakkaita, toimittajia tai liiketoimintaa on ollut kriisialueilla eli Venäjällä, Valko-Venäjällä tai Ukrainassa. Näissä maissa liiketoiminta on hankaloitunut merkittävästi – ellei jopa käynyt mahdottomaksi, Antila sanoo.

Taustalla vaikuttavat kansainväliset pakotteet, joiden piirissä suomalaisyritystenkin on toimittava. OP:n tutkimuksen mukaan reilu viidennes suomalaisyrityksistä koki pakotteiden aiheuttaman epätietoisuuden haittaavan liiketoimintaa.

Välittömien pakotteiden lisäksi yritykset joutuvat kohtaamaan Ukrainan sodan välillisiä vaikutuksia, joista merkittävimpinä koetaan raaka-aineiden ja komponenttien saatavuuden heikkeneminen sekä raaka-aineiden ja energian hintojen nousu.

– Pidemmällä aikavälillä tällaiset tekijät voivat laajeta koskemaan useita toimijoita ja maita, mikä vaikuttaa herkästi lukuisten yritysten toimitusketjuihin ja esimerkiksi nostaa niiden kustannustasoa.

Pakotteet mutkistavat maksuliikenteen prosesseja

Ukrainan sodan takia ensisijaisesti venäläisiin ja valkovenäläisiin toimijoihin on kohdistettu lyhyessä ajassa huomattavan paljon kansainvälisiä pakotteita, jotka yritysten pitää ottaa huomioon kaupallisissa transaktioissa. Antilan mukaan tämä on hidastanut maksuliikenteen prosesseja.

– Pakotteita ovat asettaneet niin Yhdysvallat, EU kuin Iso-Britannia. Vaikka pakotteiden osalta on toimittu hyvin yhtenäisesti, niiden asettamisessa voi olla ajallisia eroja tai niitä ei ole avattu aina yksiselitteisesti. Niinpä asioiden selvittämiseen, lisätietojen kysymiseen ja maksujen palauttamiseen kuluu aikaa.

OP:n tutkimuksen mukaan maksuliikenteen häiriöt ovat vaikuttaneet kolmannekseen vastanneista yrityksistä. Tällöin korostuu jälleen omien kumppaneiden tunteminen, jotta tieto kulkee eri toimijoiden välillä mahdollisimman sujuvasti ja asioita pystytään selvittämään mahdollisuuksien mukaan jo etukäteen.

Lisäksi osa venäläisistä pankeista on asetettu kokonaan pakotteiden piiriin ja poistettu SWIFT-verkosta, joka on maailman eniten käytetty tietoverkko kansainvälisten maksujen välittämisessä. Siksi maksuvälitysten kanavat ovat vähentyneet, eivätkä maksut liiku entiseen malliin.

Vaikka pakotteet iskevät nyt ikävästi maksuliikenteeseen, Antila muistuttaa, että OP pyrkii jatkuvasti ja määrätietoisesti kehittämään kansainvälisen maksamisen‍ palvelujaan ja toimimaan niin, että maksujen välittäminen olisi yrityksille muutoin mahdollisimman sujuvaa.

– Viime vuosina kansainvälisestä maksamisesta on tullut entistä nopeampaa ja läpinäkyvämpää: kun aiemmin kansainvälisissä maksuissa kesti päiviä, nyt 90 prosenttia maksuista hoituu minuuteissa. Lisäksi yritys voi seurata OP:n verkkopalvelussa kansainvälisten maksujen kulkua reaaliajassa‍.

Vienti- ja tuontirahoituksen ratkaisut tukevat kaupankäyntiä  

OP:n tutkimuksen mukaan 26 prosenttia kriisialueilla toimineista suomalaisyrityksistä on onnistunut löytämään korvaavia markkinoita Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan tilalle. Yritykset ovat siis sopeutuneet tilanteeseen yllättävän nopeasti. 

Mutta millaiset vienti- ja tuontirahoituksen keinot voivat tuoda turvaa yritykselle epävarmassa markkinatilanteessa ulkomailla? Antila kannustaa keskustelemaan suunnitelmista pankin asiantuntijan kanssa etukäteen.

– Näin voidaan miettiä yhdessä mahdollisuuksia hyödyntää viennin ja tuonnin rahoitusratkaisuja esimerkiksi kaupan riskien hallitsemiseksi tai toisaalta kaupanteon edistämiseksi.

Tyypillisesti ensimmäisenä uusille markkinoille mentäessä uusia toimittajia, asiakkaita, kumppaneita sekä markkinoiden, maksuliikenteen ja kaupanteon käytäntöjä ei vielä tunneta kovin hyvin. Siksi riskien hallitsemiseksi ja kaupan mahdollistamiseksi voidaan miettiä kaupan rahoituksen keinoja. Esimerkiksi vienti- ja tuontirahoituksen instrumenteilla voidaan hallita kumppanin luottoriskejä.

– Toiseksi rahoitusinstrumenteilla voidaan edistää kaupankäyntiä vientitoiminnassa siten, että uusille kumppaneille pystytään tarjoamaan heidän kaipaamaansa käyttöpääomaa, Antila sanoo ja lisää:

– Kolmantena oma käyttöpääoman tarve voi lisääntyä, jos maksuajat ovat pidempiä tai yritykseltä vaaditaan ennakkomaksuja. Vienti- ja tuontirahoituksen ratkaisuilla pystytään siis ratkaisemaan syntyvän käyttöpääoman tarvetta.