Venäjää koskettavat talouspakotteet, vientirajoitukset ja nopeasti muuttuva sikäläinen lainsäädäntö ovat olleet aktiivisille idänviejille arkea jo vuosien ajan. Samalla ne ovat toisaalta oppineet pysymään niiden osalta kohtuullisen hyvin ajan tasalla.

Ukrainan sodan myötä talouspakotteita ja erilaisia vientirajoituksia on kuitenkin laajennettu ennennäkemättömiin mittoihin. Samalla ne koskettavat entistä laajempaa yritysjoukkoa myös Suomessa.

Tähän teemaan pureuduttiin OP Yrityspankin järjestämässä tilaisuudessa perjantaina 4. maaliskuuta. Tilaisuuden asiantuntijapuheenvuoron pitänyt Aleksi Pursiainen Solid Plan Consultingista painotti, että nyt on oltava valveilla jokaisessa suomalaisyrityksessä, joka tekee pientäkin Venäjän vienti- tai tuontikauppaa, hoitaa maksuliikennettään venäläisten pankkien kautta tai jonka yhteistyöverkostoon kuuluu edes osittain venäläisomisteisia yrityksiä.

– EU:n ja Yhdysvaltojen asettamat Venäjä-pakotteet ovat sitovaa oikeutta, jota on nyt pakko opiskella ja noudattaa. Vientirajoituslistat kannattaa perata äärimmäisen tarkasti, sillä rajoitusten rikkomisesta voi seurata ankaria seuraamuksia, jotka pahimmillaan voivat vaarantaa koko yrityksen liiketoiminnan. Lisäksi on hyvä huomata, että listat päivittyvät jatkuvasti ja muutoksia on siksi jatkuvasti seurattava, Pursiainen totesi.

Vientikielto koskee myös palveluita

Tällä hetkellä vientikielto kattaa käytännössä monenlaista arkipäiväistä elektroniikkaa, kuten yleisiä kompononentteja ja tietyissä tilanteissa jopa kuluttajatuotteita tietokoneista matkapuhelimiin, sekä muun muassa ase-, meri-, merenkulku- ja lentokoneteknologian sekä niihin liittyvät komponentit. Kieltolistalle ovat joutuneet myös aiemmin vientiluvan takana olleet kaksikäyttötuotteet. Kaksikäyttötuotteet ovat tuotteita, jotka soveltuvat sekä siviilikäyttöön että sotilaallisiin tarkoituksiin.

Samalla kannattaa huomata, että rajoitteet koskevat myös palveluvientiä. Käytännössä kyse on kaikesta teknisestä avusta ja konsultoinnista, joka liittyy vientikiellon piirissä olevaan teknologiaan, komponentteihin tai tuotteisiin, Pursiainen tähdensi.

– Niin ikään tulee muistaa, että pakotelistalle joutuneiden tahojen kanssa ei saa tehdä mitään yhteistyötä – ei edes välillisesti tai kumppanin kautta. Liiketoimet pakotteiden kohteena olevien tahojen kanssa voivat johtaa virallisten seuraamusten lisäksi myös esimerkiksi rahoitussopimusten irtisanomiseen, Pursiainen muistutti.

Työläs urakka pk-yrityksille

Etenkin pk-yrityksille tilanne on haastava, sillä talouspakotteiden ja vientirajoitusten lista on jo nyt valtava. Lisäksi pakotteiden kohteena olevien henkilöiden ja yristen lista kasvaa ja muuttuu lähes päivittäin, mikä tekee sen seuraamisesta työlästä.

Pursiaisen mukaan tietojen täydellinen päivittäminen manuaalisesti on likipitäen mahdotonta ja myös aikaa vievää. Henkilöresurssien lisäksi avuksi kannattaakin hankkia jokin kaupallinen ohjelmisto, jonka avulla voi tarkistaa yksittäisten tuotteiden tilanteen, tehdä tarvittaessa isompia tietohakuja sekä tutkailla yhteistyökumppaneiden ja -verkostojen taustoja.

– Tämä pohjatyö on yrityksissä tehtävä itse, jotta voidaan varmistua lainsäädännön vaatimusten noudattamisesta. Riittävä pohjatyö on välttämätöntä myös sujuvamman pankki- ja viranomaisasioinnin kannalta. Pakoteasetusten lukeminen ei varmasti ole mieluisaa puuhaa, mutta nyt ei ole muita vaihtoehtoja. Tarvittaessa pakotteisiin liittyvään henkilöstön osaamiseen kannattaa myös investoida, Pursiainen sanoi.

Vielä maaliskuun ensimmäisellä viikolla maksuliikenne idän suunnasta euroilla, dollareilla ja ruplilla onnistui likipitäen normaalisti. Siihen kannattaa kuitenkin varautua, että tästä eteenpäin kaikki prosessit hidastuvat ja maksuliikenne saattaa pysähtyä jopa kokonaan.

– Ajantasaista tietoa vientirajoituksista löytyy myös muun muassa uIkoministeriön, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n ja Suomalais-venäläisen kauppakamarin verkkosivuilta sekä EU:n virallisesta lehdestä, jossa varsinaiset pakotesäädökset julkaistaan.

Lue myös:

Miten pakotteet vaikuttavat yrityksen arkeen?