Kolumni on julkaistu ensimmäisen kerran Kauppalehden verkkosivuilla‍ 4.4.2022. 

Ukrainan sodan aiheuttama yleinen epävarmuus ja heikentyneet talouden näkymät heijastuvat väistämättä ihmisten ja yritysten arkeen.

Muuttunut maailman tilanne vaikuttaa sekä liiketoimintaan että yritysten arvokkaimpaan pääomaan, eli työntekijöihin, kasvaneen henkisen kuormituksen myötä.

Uuden kriisin keskellä hyvä johtaminen ja riskienhallinta nouseekin jälleen esille. Kun toimintaympäristö ja tulevaisuuden näkymät muuttuvat nopeasti, on johdolla oltava valmiina suunnitelmat, joita lähdetään heti toteuttamaan systemaattisesti.

Kun operatiivista toimintaa voidaan jatkaa myös muuttuneissa olosuhteissa, varmistetaan näin yrityksen taloudellinen toimintakyky.

Sota herättää monenlaisia tunteita

Ukrainan sota ja sen vaikutukset ovat äärimmäisen surullinen esimerkki siitä, miksi strategiatyöskentelyssä on hahmoteltava riittävästi vaihtoehtoisia maailmankuvia.

Nyt ei voi myöskään keskittyä ratkaisemaan vain olemassa olevaa kriisiä, vaan pää on pidettävä kylmänä ja katse suunnattava huomisen yli pidemmälle tulevaisuuteen.

Lisäksi kriisissä selkänojaa voi hakea aina yrityksen arvoista: kun ne ovat osa yrityksen ja sen työntekijöiden dna:ta, on kriisissä helpompi tehdä myös vaikeita liiketoimintapäätöksiä arvojen pohjalta.

Tässä ajassa jokaisen johtajan tulisi myös kuunnella työntekijöitään erityistä herkkyyttä vaalien.

Sota ja sen aiheuttamat inhimilliset kärsimykset sekä kasvanut epävarmuus herättävät meissä kaikissa monenlaisia tunteita, jotka näkyvät luonnollisesti myös työpaikoilla.

Osaa työntekijöistä ja heidän perheitään Ukrainan sota saattaa koskettaa myös henkilökohtaisella tasolla.

Valitettavasti henkinen lähtötilanteemme oli jo valmiiksi kuopassa koronapandemian jäljiltä.

Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan viime vuonna kesästä loppuvuoteen suomalaisten työuupumus kasvoi lievästi ja samalla työhyvinvointi heikentyi.

Osa työntekijöistä on tehnyt yli kaksi vuotta etätöitä, jolloin kasvokkaisia kohtaamisia – lounaita työkavereiden kanssa, tiimien yhteisiä kahvihetkiä, lyhyitä keskusteluita käytävillä, pikkujouluja ja kesäjuhlia – on ollut harvakseltaan tai ei lainkaan.

Samalla moni on kantanut huolta omasta tai läheistensä terveydestä.

Koronarajoitusten purun myötä kannustan kaikkia tapaamaan työkavereitaan kasvokkain ja käymään työpaikalla. Hybridityöllä on tutkitusti positiivisia vaikutuksia.

Miten Suomi voi? -tutkimuksessa havaittiin, että hybridityössä ihmiset kokevat eniten työn imua, työtyytyväisyyttä ja työkykyä.

Johtajien on myös tärkeää tavata omaa tiimiään ja aistia, millainen mieliala työntekijöillä on. Ruudun välityksellä se voi olla vaikeaa.

Sen sijaan jo lyhytkin kohtaaminen työpaikalla antaa signaaleja työntekijöiden jaksamisesta.

Sanon aina, että johtamisessa on ennen kaikkea kyse palveluammatista, ihmisten johtamisesta ja yhdessä tekemisestä. Nyt onkin tärkeää näyttää suuntaa ja huolehtia, että pyörät pyörivät, mutta samalla kohdata ihmiset lempeydellä ja empatialla.