Kauppalehden kolumni: Korona-aika paljasti suuryritysten todellisen resilienssin

Suuryritykset ovat pystyneen hyödyntämään voimavarojaan ja vahvuuksiaan vaikeissa paikoissa, joissa monella kilpailijalla tulevaisuudenusko ei ole kantanut, kirjoittaa Katja Keitaanniemi.

Teksti Katja Keitaanniemi, CEO, OP Corporate Bank plc @KKeitaanniemi
Julkaistu 28.2.2022

Kolumni on julkaistu ensimmäisen kerran Kauppalehden verkkosivuilla‍ 14.2.2022.

Koronapandemia on luonut talouteen ja yritysten toimintaympäristöön epävarmuutta jo kahden vuoden ajan. Tilanne on kulkenut kuin vuoristorataa pandemia-aaltojen ja eri virusvarianttien myötä.

Ensimmäisessä aallossa keväällä 2020 Suomen suuret pörssiyhtiöt antoivat tulosvaroituksia ja vetivät ohjeistuksiaan takaisin. Kuitenkin jo pandemian alussa niiden lähtötilanne loi uskoa selviytymiseen: yhtiöt olivat pääasiassa hyvässä kunnossa ja niiden taseet vahvoja.

Pankin näkökulmasta näytti, että yritykset eivät lamaantuneet hetkeksikään, vaan ne aloittivat tilanteeseen varautumisen erittäin nopeasti. Ajassa tuli esille niiden ketteryys ja operatiivinen älykkyys.

Suomalaiset suuryritykset selvisivät ensimmäisestä myräkästä verrattain hyvin, mikä kasvatti niiden itsetuntoa. Silti tulevaisuutta varjosti voimakas epävarmuus. Se näkyi myös vuosi sitten OP:n vuosittaisen suuryritystutkimuksen tuloksissa, kun jopa 80 prosenttia suuryrityksistä kertoi valmistautuvansa pitkään matalan kasvun aikaan.

Sittemmin näkymät kirkastuivat muun muassa koronarokotuskapasiteetin kasvaessa. Takaiskujakin on tullut, mutta erittäin nopeassa ajassa tunnelma yrityksissä muuttui. Vain vuodessa matalat kasvuodotukset ja hätäjarrun vilkuilu muuttuivat rohkeaan panostamiseen.

Tammikuussa kymmenettä kertaa julkaistu suuryritystutkimus kertoi, että yli kolmannes suuryrityksistä keskittyy yksinomaan toimintansa laajentamiseen ja kehittämiseen. Vuodessa tällaisten yritysten määrä kaksinkertaistui. Säästölinjalla on vajaa kolmannes yrityksistä, mutta myös niiden osuus laski merkittävästi vuoden aikana.

Siinä missä vielä vuosi sitten moni yritys keskittyi tuotannon tehostamiseen ja tuottavuuteen, on tähtäin nyt suunnattu kasvuun ja investointeihin. Erityisesti kasvua haetaan aineettomilla investoinneilla, kuten tuotteiden ja palveluiden digitalisoinnilla sekä panostuksilla henkilöstön kehittämiseen.

Tulokset ovat lupaavia niin yritysten kuin koko kansantalouden ja hyvinvointiyhteiskunnan kannalta.

Kasvu vaatii aina myös riskinottoa, ja riskinotto vaatii vahvaa itsetuntoa. Tässä palaankin koronapandemian alkuun – silloin suuryritysten itsetunto nimenomaan vahvistui, kun ne selvisivät ensimmäisestä aallosta.

Sen jälkeen suuryrityksissä on tehty paljon työtä sen eteen, että omassa toiminnassa ja liiketoiminnassa on pidetty pyörät pyörimässä. Töitä on järjestelty aivan uusilla tavoilla, ja samalla tuotantoa sekä lähityöskentelyä on voitu tehdä terveysturvallisesti.

Koronapandemia on paljastanut meille suomalaisten suuryritysten henkisen kapasiteetin. Ne pystyvät hyödyntämään voimavarojaan ja vahvuuksiaan vaikeissa paikoissa, joissa monella kilpailijalla tulevaisuudenusko ei ole kantanut.

Suomalaiset suuryritykset ovat osoittaneet kykynsä selvitä vastoinkäymisistä, tarvittaessa kerta toisensa jälkeen.

The writer is OP Corporate Bank’s CEO and a Harvard alumni