Yrityksen sitoutuminen kestävään liiketoimintaan määrittelee tulevaisuudessa yhä enemmän rahoituksen hintaa, kirjoittaa OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi.

Teksti Katja Keitaanniemi, toimitusjohtaja, OP Yrityspankki @KKeitaanniemi
Julkaistu 9.11.2021

Kolumni on julkaistu ensimmäisen kerran Kauppalehden verkkosivuilla8.11.2021.

Tasa-arvo, koulutus ja onnellisuus ovat jo pitkään olleet maailmalla Suomi-kuvan vakioita.

Kansainvälisessä mediassa Suomi tunnetaan niin ikään saunasta, äitiyspakkauksesta, puhtaasta luonnosta ja viime vuoden myötä koronakoirista.

Listalle tarvitaan kuitenkin pikaisesti yksi täydennys, vastuullinen liiketoiminta.

Monet suomalaiset yritykset ovat jo pidemmän aikaa kehittäneet toimintaansa ympäristön – ja samalla talouden – kannalta järkevään suuntaan. Se näkyy myös kansainvälisissä vertailuissa.

Vastuullisuus vaikuttaa rahoitukseen


Keskustelen jatkuvasti suuryritysten ylimmän johdon kanssa, ja vastuullisuuskysymykset ovat jollain tavalla mukana aivan jokaisessa keskustelussa – kyse on sekä kilpailuedusta että liiketoiminnan riskienhallinnasta.

Kaikkien yritysten tulisi ymmärtää vastuullisuus strategisen tason valintana.

Vastuullisten valintojen ja läpinäkyvyyden vaateita tulee joka tapauksessa niin kuluttajilta, sijoittajilta, rahoittajilta, viranomaisilta kuin omalta henkilöstöltä.

Paineet ovat kasvaneet yritysten oman toiminnan lisäksi myös vastuullisten toimitusketjujen tarkasteluun. Lisäksi biodiversiteettikysymykset ovat nousseet globaalin vastuullisuuskeskustelun ytimeen.

Yrityksen sitoutuminen kestävään liiketoimintaan vaikuttaa jo tälläkin hetkellä pankeilta saatavaan rahoitukseen, ja se määrittelee tulevaisuudessa yhä enemmän myös rahoituksen hintaa.

OP Yrityspankki on juuri päättänyt, että sen yritysluottosalkuista ja OP:n rahastoista tulee hiilineutraaleja vuoteen 2050 mennessä.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jatkossa emme rahoita uusia kivihiilivoimalaitoksia tai -kaivoksia, eikä niiden rakentamista suunnittelevia yhtiöitä.

Suorissa ja aktiivisissa sijoituksissa ei taas vuoden 2030 loppuun mennessä ole kohteita, joilla on kivihiilen louhintaan tai kivihiilellä tuotettuun energiaan liittyvää liiketoimintaa.

Vastuullisuus ei ole ohimenevä trendi, yksittäisen tiimin hoitama irrallinen agenda tai markkinointikeino.

Jos globaaliin kehitykseen ei lähde aidosti mukaan, yritys pelaa pikavauhtia itseään pois markkinoilta.

Maailma muuttuu kiihtyvää vauhtia ja disruptioita tapahtuu koko ajan.

Vastuullisuudessa, niin kuin kaikessa liiketoiminnassa, on parasta miettiä aina proaktiivisesti muutama askel eteenpäin, jotta yritys ei aja itseään selkä seinää vasten muutosten kanssa.

Vastuullisuudella olisi potentiaalia tulla niin Suomen kuin samalla laajemmin koko Euroopan elinkeinoelämän kilpailuvaltiksi.

Se taas voisi osaltaan houkutella investointeja ja siivittää koko alueen taloutta kestävämpiin kantimiin.

Vaikka muutos on vielä kesken, ovat suomalaiset yritykset tehneet jo nyt huomattavan määrän vaikuttavia tekoja ja asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita, joista voimme olla rohkeasti ylpeitä. Mitä sinä aiot jatkossa kertoa suomalaisyrityksistä maailmalla?

Kirjoittaja on OP Yrityspankin toimitusjohtaja ja Harvardin alumni.